Kanta-Häme Hämeenlinna

Puukerrostaloille on vaikea löytää tontteja – Hämeenlinnaan suunniteltua talotehdasta ei rakenneta vielä

Suomen Puukerrostalo Oy ei rakenna vielä Hämeenlinnaan suunniteltua talotehdasta. Yhtiö odottaa tilauskirjan täyttymistä, jota jarruttaa tonttikauppojen hankaluus.
Hämeenlinnan ainoa puukerrostalo seisoo Visamäellä. Opiskelijoille suunnattu talo rakennettiin viime vuonna Ruotsista tuoduista moduuleista. Rakennustyöt kestivät pari päivää. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan ainoa uusi puukerrostalo seisoo Visamäessä. Opiskelijoille suunnattu talo rakennettiin viime vuonna Ruotsista tuoduista moduuleista. Kerrostalossa on 31 yksiötä. Kuva: Pekka Rautiainen

Puukerrostaloja rakentava Suomen Puukerrostalo Oy ei ole vielä aloittanut Hämeenlinnaan kaavaillun tehtaan rakentamista. Alun perin tehtaan rakennustöiden oli tarkoitus alkaa tänä keväänä.

Yhtiön toimitusjohtajan Teppo Laurilan mukaan alusta asti on ollut tarkoituksena odottaa, että tilauskanta täyttyy ennen toimitilojen rakentamista.

– Nyt keskitymme siihen, että saamme puukerrostaloja myytyä ja urakoitua. Seuraava vaihe on tuotantovaihe.

Lupaavia tonttipaikkoja, ei rakentamispäätöksiä

Suomen Puukerrostalo urakoi viime vuonna Hämeenlinnan ensimmäisen puukerrostalon Visamäkeen. Yhtiölle on myönnetty myös toinen rakennuslupa Visamäen alueelle, mutta rakennuspäätöstä ei ole vielä tehty.

Yhtiö on saanut haltuunsa lupaavia tonttipaikkoja pääkaupunkiseudulta. Tonteille ei ole vielä lyöty lukkoon rakentamispäätöksiä.

Yhtiöllä on hankkeita, jotka ovat parhaillaan asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n käsittelyssä. Niiden toteutumisesta tiedotetaan vasta, kun rahoituspäätös varmistuu.

Tontteja tarjolla muuttotappiokunnista

Suomen hallitukset ovat edistäneet puurakentamista 90-luvulta asti. Ympäristöministeriön tämän hetken suunnitelmiin kuuluu puukerrostalojen osuuden kasvattaminen viidennekseen kaikista rakennettavista kerrostaloista.

Hiilipäästöjen vähentämisen lisäksi taustalla on tavoite monipuolistaa ja lisätä puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.

Rakennuslehden mukaan puukerrostalojen osuus on ollut parhaimmillaan vain joitain prosentteja kaikesta kerrostalorakentamisesta Suomessa.

Laurilan mielestä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, jos uudet rakentajat saavat hyviä tontteja.

Hänen mielestään uusi puukerrostaloyhtiö joutuu tekemään kaksin verroin työtä tonttipaikkojen löytämiseksi, jos tilannetta vertaa paikkansa vakiinnuttaneisiin rakennusyhtiöihin.

– Kyllä meillekin tarjotaan tontteja, mutta se ei auta jos tarjotaan sellaisesta kaupungista, jossa on 500 henkeä vuodessa muuttotappio ja kaupungissa 40 000 asukasta ja sanotaan, että siinä on puukerrostalolle tontti. No, siinä on tontti, mutta ei sitä taloa kukaan osta.

Lue myös: 18 rekkaa toi Hämeenlinnan ensimmäisen puukerrostalon moduulit: mukana kulkivat niin pesukoneet kuin vessanpöntöt (10.9.2019)

Apulaisprofessorin mielestä taustalla reilu kilpailu

Tampereen yliopiston rakennusopin apulaisprofessori Markku Karjalainen on pitkään edistänyt puurakentamista Suomessa. Hän näkee tonttitilanteen taustalla reilun kilpailun, jossa yhtiöt ovat todistaneet toimintatapansa turvallisiksi ja toimiviksi.

– Uudet puukerrostaloyhtiöt kilpailevat muiden tontinhaluajien kanssa. Siellä on taustalla vakiintuneita urakoitsijoita ja hyviä suunnittelijoita, niin siinä ollaan samalla kilpailuviivalla.

Puurakentaminen on kallista, mutta hinnoissa on tultu alaspäin

Puukerrostalojen rakentaminen on ollut Suomessa selvästi betonirakentamista kalliimpaa. Karjalaisen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa puukerrostalot ovat kuitenkin yli viidenneksen halvempia kuin vastaavat betonikerrostalot.

Karjalaisen mielestä Suomessa rakentamistavan nopeudessa ja työmaalogistiikassa on vielä parannettavaa. Yli kaksikerroksisissa puukerrostaloissa täytyy olla myös sammutusjärjestelmä, joka lisää rakennuskustannuksia 100 euroa neliömetriltä.

Hintaero on kuitenkin jo kaventunut, ja Karjalaisen mukaan Rovaniemelle viime vuonna noussut puukerrostalo oli jopa betoniratkaisua halvempi.

Karjalainen uskoo, että toiminnan kehittymisen lisäksi vuonna 2025 voimaan astuvat rakentamissäädökset aiheuttavat pitkään laahanneessa puurakentamisessa ”mahtihypyn”.

– Silloin pitää osoittaa rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen päästöt, sekä energiankulutus. Silloin puurakentaminen näyttäytyy paljon ympäristöystävällisempänä kuin muut rakentamistavat. HÄSA

Puukerrostalot Suomessa

Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina 4-kerroksisiin rakennuksiin saakka.

Palomääräyksiä muutettiin jälleen 15.4.2011, jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi 5–8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa.

Toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun avulla myös yli 8-kerroksiset puurakennukset ovat nykyään mahdollisia.

Betonitaloista poiketen yli 2-kerroksiset puurakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla.

Lähde: www.puuinfo.fi

Päivän lehti

12.8.2020