Kanta-Häme

Puukerrostalot yleistyvät hitaasti

Kanta-Hämeessä ei ole vielä ainuttakaan puukerrostaloa, mutta ei niitä ole koko maassakaan kuin 52. Uusia puukerrostalokohteita on vireillä muun muassa Helsinkiin, Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään.

Puukerrostalojen markkinaosuus kasvaa kituliaasti ja on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Suurimpana pullonkaulana Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino pitää tietämättömyyttä ja kielteisiä asenteita.

– Meillä ei ole kokemusta puukerrostaloista ja kun ei ole kokemusta, ei ole koulutusta, eikä lopulta osaamistakaan. Pientaloissa puu on sen sijaan Suomessa valtamateriaali, Heino sanoo.

Betoni on ollut jo 50 vuotta kerrostalojen päämateriaali Suomessa. Heinon mielestä viime aikoina paljastuneet betonin lujuusongelmat ovat pulma myös kerrostalorakentamisessa.

– Betonista on kova pula ja se on näkynyt myös sen laadussa. Betoni on elänyt pitkään mukavuusalueellaan, mutta se on näköjään poliittinen tahto, Heino korostaa.

Suomalaista puukerrostalorakentamista on kehitetty 90-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi Puuinfo on puhunut puun puolesta jo 30 vuotta.

– Puurakentamisen lisääminen vaatii ponnisteluja. Pikkuhiljaa puuta käytetään yhä enemmän, mutta se vie aikansa. On tärkeää, että sen kasvu on kuitenkin kasvu-uralla, Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen huomauttaa.

Palomääräykset ovat pikkuhiljaa muuttuneet niin, että puuta voidaan nykyisin käyttää jo 5-8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa taloissa. Tällä hetkellä Suomeen ollaankin tekemässä entistä korkeampia puukerrostaloja. Puuta on käytetty myös lisäkerroksen rakentamiseen taloissa.

– Puuta voidaan hyvinkin yhdistää betonin kanssa, eikä talon tarvitse edes näyttää puutalolta, vaikka se puusta olisikin rakennettu, Viljakainen sanoo.

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa. Melkein puolet Suomen kaikista asunnoista on kerrostaloissa ja puolet uudisasunnoista rakennetaan edelleen kerrostaloihin.

Viljakaisen ja Petri Heinon mielestä puuta kohtaan tunnetaan ihan suotta ennakkoluuloja, sillä sitä on kehitetty valtavasti. Esimerkiksi clt- eli massiivipuulevyt ovat lyöneet itsensä läpi.

– Puurakentamista on lisättävä Suomessa, sillä rakentaminen nielee paljon luonnonvaroja, Viljakainen sanoo

Kun Puuinfo kysyi viime syksynä puutalojen asukkaiden kokemuksia asumisestaan, ilmoitti yli 80 prosenttia olevansa tyytyväisiä puutaloon.

Puutalon tyytyväisiä asukkaita ovat myös Paula Joukainen ja Jaakko Rantanen. He muuttivat Helsingistä betonilähiöstä Hirsimäkeen 90-luvun alussa. Hirsimäki oli tuolloin suureksi osaksi täyttä metsää.

Kolmen perheen taloyhtiöön kuuluu puuelementeistä rakennetut kolme omakotitaloa ja suuri piharakennus, jossa on varastojen lisäksi yhteisiä tiloja.

– Meillä ei ollut siteitä Hämeenlinnaan. Täältä löytyi kuitenkin komea tontti, jonne aloimme rakentaa taloja heti, kun saimme ostettua sen. Ostamiseen liittyi yllättävän paljon byrokratiaa, Jaakko Rantanen kertoo.

Perheen lapset olivat tuolloin vielä pieniä, mutta vanhemmat osallistuivat rakentamiseen voimiensa mukaan. – Teimme itse koko talon ulkovuorauksen, jossa oli viittä eri levyistä lautaa, Jaakko Rantanen nauraa.

Kultapiiskuntien yhtiössä ei kyseenalaistettu puuta rakennusmateriaalina. Vielä nytkin se tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

– Minun mielestäni puurakentaminen kuuluu Suomeen. Ainoa asia josta nikottelin jo rakennusvaiheessa, oli sähkölämmitys, sillä olisin halunnut maalämmön. Se ei ollut silloin vielä mahdollista, Rantanen ja Joukainen huomauttavat.