Lepaan Barokkipuisto on kyllä symmetrinen, mutta muotoon leikatut pensaat ja puut puuttuvat. Suihkulähde on jo talviteloilla.
Kanta-Häme Hattula

Puutarhakoulu sai jo kolmannen Green Flag Awardinsa

Vaikka Lepaan kampus onkin Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksista vanhimpia, ei siellä anneta historian sokaista. Älyteknologia on vastaus moneen tulevaisuuden haasteeseen.

Aivan Hamkin Lepaan kampuksen keskellä liehuu vihreä lippu muistuttamassa puiston menestyksestä Green Flag Award -järjestelmässä jo kolmatta kertaa peräkkäin. Lippu on yli satavuotiaalle koululle suuri ylpeyden aihe, josta saa virtaa kehittää koulutusta pitkälle tulevaisuuteen.

Koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi ja lehtori Sari Suomalainen ovat ylpeitä siitä, että Lepaa on päässyt kehittämään alaa. Lepaan esimerkki innoitti mukaan nimittäin myös Tampereen Hatanpään puistot ja Lahden Pikku-Vesijärven puiston.

Eniten hyötyä oli auditoinnista eli arvioinnista, jonka tekivät englantilaiset riippumattomat tuomarit paikan päällä. Erityistä huomiota auditoinnissa kiinnitettiin puiston hoidon lisäksi ympäristökysymyksiin ja esimerkiksi siihen, miten kampus on varautunut ilmastonmuutokseen. Tärkeimpänä pidettiin kestävän kehityksen edistämistä.

Ulkopuoliset silmät avasivat omatkin.

– Ehkä meidän menestyksemme kannustaa myös muita Hamkin kampuksia pyrkimään samaan. Miksei esimerkiksi Visamäki voisi lähteä tavoittelemaan vihreää lippua, Peltoniemi ja Suomalainen kysyvät.

Hamk Lepaalla on pitkä kulttuurihistoria ja se näkyy poikkeuksellisen komeana viheralueena. Lepaan ongelma on kuitenkin sen sijainti. Kaikki hattulalaiset eivät edes tiedä sen olemassaolosta.

Heikki Peltoniemi ja Sari Suomalainen tietävät, että Lepaan henki ei päästä koskaan otteestaan. On valitettavaa, että niin moni opiskelija asuu muualla kuin Lepaalla.

Lepaan 20 hehtaarin kampuksella on 50 rakennusta ja viheralueita hautausmaasta Barokkipuistoon.

1990-luvulla valmistunut päärakennus on alueen uusin, kun sitten taas vanhin on ilmeisesti 1400-luvulla rakennettu kappeli. Parhaiten Lepaalta tunnetaan tuulimylly, josta aika on tehnyt Lepaan maamerkin. Mylly on nousut paikalleen 1700-lopulla.

– Rakennuksia on paljon ja niiden ylläpito on kallista. Täällä pitäisi tehdä koko ajan jotakin. Esimerkiksi tuulimylly kaipaisi kunnostusta samoin kuin kartanon edessä oleva Barokkipuisto. Kesällä puistoa voi hoitaa vain pieni joukko opiskelijoita, sillä suurin osa on työharjoittelussa kentällä, Peltoniemi kertoo.

Sari Suomalainen on innoissaan puiston opiskelijoille tarjoamista mahdollisuuksista. Smart Park -puistossa voi asiakas avata älypuhelimellaan paikallisen verkon, josta löytyy tarinoita ja tietoa alueesta. Puistoa kehitetään koko ajan myös soveltavan tutkimuksen laboratoriona. Puistossa on esimerkiksi hulevesitutkimuksen koekenttä.

Kampus on opiskelijoiden luokkahuone. Alueen puistoissa on satoja puu- ja ruohovartisia kasveja, joita opiskelijat oppivat tunnistamaan ja hoitamaan. Kasvihuoneiden tomaatteja myydään jo lähialueen kaupoissa. Taimisto sekä hedelmä- ja marjatarhat tarjoavat puolestaan mahdollisuuden työharjoitteluun.

– Kampus on oikeastaan koko koulutuksen sydän. Etenkin puutarha-alan opiskelijoille se on tietenkin olemassa opiskelua varten, mutta kyllä kaunis ympäristö tuo myös mielihyvää. Täällä voi myös liikkua. Meillä voi kampuksella pelata kolmea erilaista golfiakin: frisbee-, futis- ja puistogolfia, Sari Suomalainen sanoo.

 

Tällä hetkellä Lepaalla opiskellaan ammattikorkeakoulun kahdella linjalla hortonomiksi ja ammatti-instituutissa puutarhuriksi tai golfkentän hoitajaksi ja golfkenttämestariksi. Hattulassa voi suorittaa myös viinituotannon ammattitutkinnon.

Lepaa on nykyisin ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu vuosittain hortonomeja.

– Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita koko alalle. Tämän vuoksi esimerkiksi hulevesien hallintaan liittyvä tutkimus on keskiössä, Peltoniemi pohtii.

Peltoniemi epäilee, että kasvihuoneviljelyn rinnalle tulee monikerrosviljely ledvälivalotuksella, jolloin luonnonvaloa ei enää tarvita.

Heikki Peltoniemi ja Sari Suomalainen toivovat, että ihmiset löytäisivät Lepaan kampuksen.

– Puutarhanäyttelyssä käy tuhansia ihmisiä, mutta siihen se jää. Olemme yrittäneet avoimien ovien päiviä, mutta eivät ne kiinnosta. Vielä emme ole keksineet, miten saisimme ihmiset houkuteltua tänne, mutta uskon tilanteen vielä muuttuvan, kun matkailu saa tuulta siipiensä alle, Heikki Peltoniemi sanoo. HäSa

Kampuksen kasvit ovat koulun oppimateriaalia.

Opiskelijoilla on oma yritys

Puutarhaoppilaitos perustettiin vuonna 1912 ja sen rinnalla aloitti puutarhakoulu vuonna 1923.

Lepaa siirtyi Hämeen Ammattikorkeakoulun perustamisen jälkeen vuonna 1995 valtiolta kuntayhtymälle, ja nykyään Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksiköllä on mm. maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutusohjelmat. Hämeen ammatti-instituutissa on viheralan ja puutarhatuotannon koulutusohjelmat.

Lepaalla opiskelee noin 360 ihmistä. Henkilökuntaa on 70.

Lepaan Osaajat on Lepaan puutarha- ja viheralan opiskelijoiden perustama osuuskunta. Yrityksen alana on puutarha- ja viheralan suunnittelu- ja hoitotyöt.

Lepaa Golf on 9-väyläinen, avoin golfkenttä. Kentän toiminnoista huolehtii Hämeen ammatti-instituutti, joka kouluttaa kentällä golfkentänhoitajia ja golfkenttämestareita ja hoitaa nurmialueen.

Puutarha- ja viinitilalla myydään esimerkiksi oppilaitoksen ja lähiseudun puutarhaviljelijöiden tuotteita. Opiskelijat harjoittelevat puutarhakaupan eri sesonkien töitä puutarha- ja viinimyymälässä.

Lepaalla toimii myös päiväkoti Tuulimylly

Opiskelijoilla on oma olohuone, jossa voi viettää aikaa.

Tuoreimpia artikkeleita