Kanta-Häme

Puutarhalla ollaan lähtökuopissa kesään 

Lakstedtin puutarhalla Hattulassa on odottava tunnelma. Kasvihuoneet ovat ääriään myöten täynnä eri kokoisia kesäkukan taimia, jotka ovat ikään kuin lähtökuopissa.

– Kevät on tänä vuonna myöhässä, mutta kevään pistokkaat tulivat meille vuosi sitten päätetyn aikataulun mukaan. Nyt vain odotellaan, että kesäkukkasesonki pääsee vauhtiin, sanoo yrittäjä Tarja Lakstedt.

Hän pyörittää appivanhempiensa yli 50 vuotta sitten perustamaa puutarhaa yhdessä miehensä Heikin kanssa. Lakstedtin puutarhalla on oma myymälä Pekolassa, ja lisäksi kukka-autot kuljettavat tavaraa eteläiseen Suomeen lähinnä Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Forssan seudulle.

Puutarhalla on yhteensä yhdeksän kasvihuonetta, joissa Tanskasta tuodut kesäkukkien ja joidenkin vihannesten pistokkaat kasvatetaan myyntikuntoon. 

Kesäkausi alkaa viikolla viisi eli tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin ensimmäiset orvokintaimet tulevat Pekolaan. Pistokkaita tulee lisää pitkin kevättä.

– Me emme ehdi kasvattaa taimia siemenestä, vaan kaikki tulee pistokkaina. Meillä ne ruukutetaan, osa yksittäin ja osa istutetaan valmiiksi amppeleihin.

Tarja Lakstedt allekirjoittaa kuluttajan havainnon siitä, että kesäkukkien myynti on aikaistunut. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ensimmäiset kukkivat pelargonit ilmestyivät myyntiin jo pääsiäisen tienoilla.

– Eiväthän ne vielä tietenkään ulkona pärjää, eivätkä varsinkaan tänä keväänä, mutta lasitetut parvekkeet ja terassit ovat aiheuttaneet ison muutoksen alalla. Ihmiset ostavat kesäkukkia aikaisemmin kuin ennen.

Yölämpötila sanelee Lakstedtin mukaan sen, milloin kesäkukkia voi istuttaa ulos.

Seurakunnat ja kunnat noudattavat yhä perinteistä nyrkkisääntöä, jonka mukaan kesäkukkia kannattaa istuttaa maahan vasta kesäkuun alussa. Tällöin yöhallan vaara on jo hyvin vähäinen.

Tarja Lakstedt sanoo, että kesäkukkia voi hyvin istuttaa jo aiemmin varsinkin ruukkuihin. Ne voi tarvittaessa suojata tai siirtää lämpimään yön ajaksi.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo, että moni kuluttaja ostaa nykyään useammat kukat kesässä. 

Kun aiemmin oletettiin, että keväällä hankitut kukat kestävät syksyyn, nyt kasveja vaihdetaan pitkin kesää ja huonoksi menneet kasvit korvataan uusilla.

– Tämä ei koske pelkästään yksivuotisia kasveja, vaan myös periaatteessa monivuotisia ulkokasveja. Myyntiin on tullut esimerkiksi pensaita ja pikkupuita, jotka ovat kauniita, mutta eivät välttämättä selviydy talvesta. Asiakkaille riittää, että ne ovat kauniita yhden kesän, ja jos ne eivät selviä, seuraavaksi kesäksi hankitaan uutta, Jalkanen sanoo.

Hän on ollut Kauppapuutarhaliiton leivissä 36 vuotta ja arvioi, että kesäkukkasesonki on aikaistunut noin kuukaudella. 

– Kun aloittelin liiton hommissa, orvokkien markkinointia alettiin miettiä joskus pääsiäisen jälkeen, eikä vappukaan ollut vielä myöhäinen ajankohta. Nyt ensimmäiset orvokit ovat myynnissä maaliskuussa, hän sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että suurin ryntäys puutarhamyymälöihin osuu edelleen toukokuun kolmannelle tai neljännelle viikolle.

– Jos Seija Paasonen sanoo toukokuun kolmannen viikon torstaina, että tulossa on kaunis viikonloppu, silloin räjähtää.

Alan tulevaisuus mietityttää myös Kauppapuutarhaliitossa. 

Kasvihuonetuotanto on muuttunut vuosien mittaan, sillä esimerkiksi kotimaisten leikkokukkien tuotanto on lähes loppunut. 

Sen sijaan ryhmäkasvien eli kesäkukkien tuotanto on lähes täysin kotimaisten puutarhojen käsissä. 

– Siemenet ja pistokkaat ovat tuontitavaraa, mutta ne kasvatetaan myyntiin lähellä kuluttajia. Suomessa on noin 500 puutarhaa, jotka viljelevät ryhmäkasveja, eteläisin on Inkoossa ja pohjoisin Inarissa, Jyrki Jalkanen kertoo.

Hän sanoo, että jos eteläisen Suomen talvet jatkavat lämpenemistään, esimerkiksi orvokista saattaa tulla syksyn kukka, kuten se on jo nyt Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Raja kulkee Tanskassa, siitä etelään orvokki kuuluu syksyyn ja talveen.

Leikkokukista Suomessa kasvatetaan enää tulppaaneja, mutta esimerkiksi ruusutuotanto on loppunut kokonaan.

Lakstedtin puutarha oli yksi viimeisistä, missä kasvatettiin ruusuja. Tarja Lakstedt kertoo, että muutama vuosi sitten piti tehdä päätös, jatketaanko ruusujen kasvatusta kesäkukkien ohessa.

– Ruusun menekki ja kannattavuus väheni koko ajan, ja meillä on tuotantoa kuitenkin ympäri vuoden. Kesäkukkien lisäksi on syksyn, joulunajan ja pääsiäisen sesongit. Siksi päätimme keskittyä sipulikukkiin ja taimikasvatukseen, Lakstedt kertoo. HÄSA