Kanta-Häme

Puutarhatuholaiset ovat palanneet

Hämeenlinna

Leudot viime talvet ovat olleet suotuisia kotiloiden talvehtimiseen.

Jos syksy on sateinen, suosii se munintaa. Lumipeite taas toimii kotiloiden suojana.

Lehtokotilot talvehtivat aikuisina ja muna-asteella. Sopivia talvehtimispaikkoja on esimerkiksi lauta- tai risukasojen alla. Lehtokotilot sietävät hyvin kylmyyttä ja lisääntyvät siksi täällä hyvin. Talvikuolleisuus on ollut matalalla jo useamman vuoden.

– Torjunta kannattaisi aloittaa nyt, ennen kuin kotilot aloittavat muninnan. Parittelevia kotiloita on jo liikkeellä. Litistetyt kotilot on hyvä hävittää talousjätteen mukana. Niitä ei missään nimessä saa jättää lojumaan maahan, sillä lehtokotilot käyttävät kuolleita lajitovereitaan ravintona, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tarkastaja Bengt Lindqvist sanoo.

Kesän aikana yksi kotilo saattaa munia jopa satoja munia. Munakasoja löytää suojaisista piilopaikoista ja ne pitää hävittää aikuisten kotiloiden tapaan. Lehtokotilo saattaa elää jopa yli kymmenen vuotta.

– Paras keino lehtokotiloiden torjumiseen on niiden lisääntymisen estäminen. Kotilot kannattaa kerätä ajoissa, jolloin ainakaan pois kerätyt yksilöt eivät pääse enää munimaan, Lindqvist kertoo.

PERINTEISESTI kotiloiden torjumiseen on käytetty rajaamista tuhkalla tai kalkilla. Lindqvistin mukaan tästä on vain hetkellistä hyötyä, sillä kastuessaan sekä tuhka- että kalkkiviivat kovettuvat, eivätkä toimi enää.

Kotilot voi joko liiskata tai tiputtaa kiehuvaan veteen. Tärkeintä on, että ne kerätään ja hävitetään jätteiden mukana huolella.

Kotiloiden torjuntaan on myös saatavilla etanasyöttejä, joissa vaikuttavana aineena käytetään esimerkiksi rautafosfaattia. Aine on myrkyllistä kotiloille, mutta myrkytöntä ihmisille ja kotieläimille.

Lehtokotilot ovat levinneet viime vuosina laajalle. Niitä on jo suuressa osassa Eurooppaa ja ne ovat myös levinneet vieraslajina Pohjois-Amerikkaan. Lindqvistin mukaan lehtokotiloita on Suomessa esiintynyt pääasiassa etelässä, mutta ne ovat vuosi vuodelta levinneet pohjoisemmaksi.

– Niin korkeaa paikkaa ei Suomesta löydykään, jossa lehtokotilot eivät selviytyisi. Niitä on nimittäin tavattu myös Alpeilla yli 2 000 metrin korkeudessa.

Lehtokotiloille kelpaa ruuaksi periaatteessa mitkä tahansa kasvit. Syömistarkoitukseen puutarhoissa viljeltävät salaatit syödään usein ensimmäisenä.

KOTILOT PYSTYVÄT kiipeämään kasvien varsia pitkin hyvinkin korkealle, ja niitä näkee usein esimerkiksi marjapensaissa. Lehtokotilo syö pensaista mielellään myös kukinnot, jolloin ne tuhoavat myös sadon. Ravinnoksi kelpaavat myös koristekasvit.

Ohjeet kotiloiden torjuntaan ovat samat keväästä loppusyksyyn. Tärkeintä on, että kuolleet yksilöt hävitetään huolella. Erityisesti syksyllä puutarha kannattaa pitää siistinä. Pihoille ei pidä jättää risu- tai tavarakasoja, jotka ovat suotuisia kotiloiden talvehtimiseen. Nurmikko kannattaa pitää lyhyenä. Siisteys on hyvä apu torjuntaan.

KOTILOITA ON TOISTAISEKSI vähän, mutta määrä vain kasvaa kesää kohden. Torjunta kannattaa siis aloittaa nyt.

– Yksitellen kerääminen on ehdottomasti kaikkein tehokkain tapa, Lindqvist muistuttelee.

Päivän lehti

9.4.2020