Kanta-Häme Hämeenlinna

Pyhäinpäivänä kuullaan Hämeenlinnan kirkossa Gabriel Faurén sielunmessu, joka on herkkä ja valoisa

Gabriel Fauré ei ollut uskovainen mies, mutta sävelsi silti sielunmessun, jota monet pitävät jopa parhaimpana.
Vanajan kamarikuoroa johtaa Sonja Saarikko, joka arvioi Faurén Requiemin olevan inhimillinen sielunmessu ja sen erikoispiirre on sen valoisuus.

Pyhäinpäivänä Hämeenlinnan kirkossa kuullaan ranskalaisen Gabriel Faurén sielunmessu eli Requiem.

Vanajan kamarikuoroa johtaa kanttori Sonja Saarikko, joka pitää Faurén teoksesta.

– Sitä voisi kuvailla inhimilliseksi, jos vertaa muihin sielunmessuihin, jotka voivat olla hetkittäin jopa musertavan raskaita, Saarikko kuvailee.

Omissa hautajaisissa soitettiin oma sielunmessu

Gabriel Fauré aloitti Requiemin työstämisen vuonna 1887 ja sen kantaesitys oli vuotta myöhemmin.

Hänellä olisi voinut olla myös omakohtaista näkökulmaa teokseen, sillä hänen isänsä kuoli kaksi vuotta aikaisemmin ja äiti sävellystyön aikana, mutta aikalaiset ovat kertoneet, ettei Fauré ollut uskonnollinen. On jopa sanottu, että sielunmessunkin hän kirjoitti huvin vuoksi.

– Niin hänestä sanotaan, että hän ei pelännyt kuolemaa, Saarikko pohtii Fauréa.

Sielunmessun rakenne muodostuu useimmiten yhdeksästä eri osasta, mutta Faurén alkuperäisessä teoksessa niitä oli viisi.

Myöhemmin säveltäjä lisäsi teokseen Offertoire-osan, ja sen jälkeen myös Libera men. Jälkimmäisen Fauré oli tosin tehnyt jo yli 12 vuotta aikaisemmin.

Laajennetussa versiossa oli kuoron, sopraanosolistin, jousiorkesterin, harpun, patarumpujen lisäksi myös käyrätorvet, trumpetit, pasuunat ja baritonisolistin osuus.

Kun Gabriel Fauré kuoli marraskuussa 1924, hautajaisissa esitettiin hänen säveltämänsä sielunmessu.

Sielunmessu on laulajille vaativa teos

Vanajan Kamarikuoron ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan, sekä Musiikkia linnassa -festivaalin kanssa toteutettavassa yhteiskonsertissa mezzo-sopraano Minna Koskikunnas ja baritoni Heikki Seppänen laulavat soolo-osuudet.

Kuoron johtaja Sonja Saarikko kuvailee, että Faurén sielunmessu on vaativa teos.

– Se on hidas ja äänenkäytöllisesti raskas. Mutta sen kauniiseen melodiaan syventyessä se palkitsee laulajan.

Saarikko nostaa Faurén sielunmessusta elementin, joka korostaa tämän Requiemin erikoisluonnetta.

– Siinä on valoa. Valon kaunis maisema kuuluu siinä melodiassa ja se elää koko teoksen ajan.

Saarikko kertoo teoksen toisesta osasta, jossa mennään hyvin syvälle synkkyyteen. Siinä rukoillaan vapahtajaa pelastamaan ikuiselta kuolemalta.

Tummissakin sävyissä Fauré kulkee valoa kohti.

– Myös lopussa on synkempiä hetkiä, mutta Fauré päättää teoksen valoon. Ikuiseen valoon, Saarikko muotoilee.

Kuolemaa käsitellään inhimilliseltä etäisyydeltä

Faurén sielunmessu käsittelee Sonja Saarikon mielestä kuolemaa tarkastellaan erilaisesta näkökulmasta kuin muissa sielunmessuissa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Fauré katsoo kuolemaa läheltä, inhimilliseltä etäisyydeltä.

Vanajan 50-henkinen kamarikuoro viettää kuluvana vuotena 25-vuotisjuhlaansa.

Ismo Savimäen perustaman kuoro on esittänyt suurimuotoisia kirkkoteoksia, pienempiä sekakuoroteoksia ja myös maallista ohjelmistoa.

Kuoro on tehnyt ulkomaanmatkoja muun muassa Puolaan, Englantiin ja Italiaan.

Faurén Requiem Hämeenlinnan kirkossa lauantaina 2.11. kello 19.

 

Requiem – sielunmessu

Requiem eli sielunmessu on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta.

Jumalanpalvelus noudattaa tavallista messun kaavaa, vaikka sielunmessusta onkin poistettu ja siihen on lisätty osia

Monet kuuluisat säveltäjät ovat tehneet sielunmessun tekstin vuosisatojen saatossa

Tunnettuja sielunmessuja ovat muun muassa Mozartin, Berliozin, Haydnin, Verdin, Stravinskin ja Faurén Requiemit

Hämeenlinnan kirkossa 2.11. esitettävä Faurén sielunmessu kestää noin 35 minuuttia