Kanta-Häme

Pyhän Laurin kirkon urut soivat taas festivaalin keskipisteenä Janakkalan Barokissa

Kotimaisten musiikkiareenoiden on vaikea kilpailla Helsingin Musiikkitalon kanssa, jos puhutaan koosta ja uudenaikaisuudesta. Mutta kun puhutaan barokkimusiikista, Musiikkitalo jää armotta toiseksi Janakkalan Pyhän Laurin kirkolle.

– Musiikkitalossa on hieno konserttisali ja kamarimusiikkisali, mutta keskiaikainen ohjelmisto, urkumusiikista puhumattakaan, eivät olisi mahdollisia kummassakaan, sanoo Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen.

Tämän vuoksi Helsingin Barokkiorkesteri järjestää kuudetta vuotta peräkkäin vanhan musiikin festivaalin Janakkalan Barokin yhdessä Janakkalan kunnan ja seurakunnan kanssa.

Kaiken ytimessä ovat Pyhän Laurin kirkon urut, jotka tänä vuonna täyttävät 25 vuotta. Pohjoismaiden ainoat keskisävelviritteiset urut ovat vuosien mittaan houkutelleet muusikoita kaukaakin Kanta-Hämeeseen levyttämään.

Perjantaista sunnuntaihin kestävä festivaali sisältää muun muassa kahden eri Bachin, isän ja pojan, musiikkia.

Isä-Bach Johann Sebastiania tulkitsee Pyhän Laurin kirkon uruilla lauantaina unkarilaissyntyinen, nykyään Saksassa asuva Miklós Spányi. Hän esiintyi festivaalilla viime vuonna cembalistina.

Poika-Bach Carl Philipp Emanuelin musiikkia esittävät heti avajaiskonsertissa Aapo Häkkinen ja sopraano Kajsa Dahlbäck.

Kirkkokonsertit huipentaa sunnuntaina keskiajan ja renessanssin naiskohtaloita käsittelevä ”Secretz regretz”. Konsertissa sopraano Tuuli Lindeberg ja Helsingin Barokkiorkesterin riveistä muodostettu kolmihenkinen yhtye esittävät musiikin naiskohtaloita niinkin varhaiselta ajalta kuin 1100-luvulta.

Vanhimpia konsertin säveltäjänimistä on La Comtessa de Dia, noin vuosina 1140–1212 elänyt naistrubaduuri.

– Melodia ja teksti ovat säilyneet erillisinä. On ollut aikamoinen savotta selvittää, miten silloista musiikkia kuuluisi esittää. Toisaalta se on esittäjälle myös vapauttavaa, sanoo konsertissa soittava cembalisti Anna-Maaria Oramo.

Kirkkokonserttien lisäksi ohjelmassa on Aapo Häkkisen ja Aira Maria Lehtipuun kansanmusiikkikonsertti. Häkkinen soittaa cembaloa ja Lehtipuu viulua lauantai-iltana Laurinmäellä.

Sekä Aapo Häkkinen että Anna-Maaria Oramo kehuvat Janakkalan Barokin tunnelmaa. Festivaali kerää vuosittain noin 700 kävijää, ja suuri osa on paikallisia.

– Yleisö on vastaanottavaista ja kiinnostunutta, ja Pyhän Laurin kirkossa on ihanaa esiintyä, Oramo summaa.

Häkkiselle Janakkala on tuttu jo niiltä ajoilta, kun Janakkalassa järjestettiin nykyisen tapahtumaan edeltäjää, Janakkalan Barokkikesää.

Urut ovat Janakkalan-festivaalin kruunu, mutta konserteissa kuullaan paljon muitakin soittimia, joilla soitettavaksi varten barokkimusiikki on aikoinaan sävelletty. Janakkalassa kuullaan muun muassa viulun edeltäjäsoitinta fiideliä, virginaalia, cembaloa ja viola d’arcoa.

Koko konserttisarjan ajallinen kaari yltää 1100-luvulta 1800-luvulle saakka.

Aapo Häkkinen huomauttaakin, ettei ”barokki” ole yksiselitteinen, tietty musiikkityyli. Helsingin Barokkiorkesteri määrittelee ”barokkiorkesterin” yleisterminä yhtyeelle, joka soittaa periodisoittimin.

Festivaalin yhteydessä järjestetään tänäkin vuonna lauantain päivätapahtumana Lasten Barokki, johon on aiemmin osallistunut 200–300 lasta.

Janakkalan kunnan järjestämässä tapahtumassa esitetään kaksi kertaa musiikkisatu Prinsessa ja sikopaimen, jossa barokkimusiikkia on ujutettu mukaan tarinaan. Sen esittävät muusikot Anni Elonen ja Louna Hosia kello 11.30 ja 14.

Taidetyöpajassa valmistetaan koruja luonnonmateriaaleista, ja kuuluisiin urkuihin pääsee tutustumaan kanttori Heljä Linnan johdolla kello 12 ja 13. HÄSA