Kanta-Häme

Pyhiinvaeltajat taivalsivat linnalla

Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan ensimmäisen kirkon käyttöönotosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 350 vuotta.

Sunnuntaina oli mahdollisuus osallistua pyhiinvaellukselle kirkon muistokivelle. Se sijaitsee Linnankasarmin kaupunginpuiston puoleisella laidalla.

Vaelluksen etappeina olivat keskusseurakuntatalo, Hämeen linnan kappeli ja ensimmäisen kirkon muistokivi. Vaellus päättyi Hämeen linnan kirkon iltakirkkoon.

Historiapitoisen taipaleen oppaina toimivat seurakuntapastori Juha Takala, rovasti Timo Komulainen ja seurakunnan viestintävastaava Mikko Hieta.

– Haluamme tehdä pyhiinvaelluksella toimintaamme näkyväksi. Muistutamme siitä, että seurakunta on olemassa ja toimintaa tapahtuu muuallakin kuin kirkkosaleissa tai seurakuntakodeissa, Juha Takala kertoo.

Retkeä varten seurakunnan miesten puutyöpiiri on valmistanut erityisen esineen.

– Olemme konkreettisia ihmisiä ja tarvitsemme konkreettista nähtävää. Siksi meillä on juhlavuoden kunniaksi tehty risti, jota kuljetetaan tänään kulkueemme tunnuksena, Takala sanoo.

Matkan varrella pysähdyttiin tutustumaan paikkojen historiaan ja seurakunnan ensiaskeliin Hämeenlinnassa.

– Tiedämme, että linnassa on ollut kirkollista toimintaa jo keskiajalla. Aivan ensimmäinen kristittyjen kokoontumispaikka oli täällä Hämeen linnan muurien suojassa olevassa kappelissa, Mikko Hieta tarinoi.

Uskonpuhdistuksen myötä katolinen kappeli muutettiin leivintuvaksi. Nykyisin siellä on mahdollista järjestää pienimuotoisia kirkollisia tilaisuuksia.

Ensimmäinen linnan muurien ulkopuolinen kirkko valmistui vuonna 1666 eikä ehtinyt toimia kauan. Nälkävuosien ja Pohjan sodan aikana kirkko jäi huonosti ylläpidetyksi.

Lisäksi kirkon rakennuspaikalla oli soistumista ja kirkko alkoi vajota maahan jo sen rakennusaikana.

Kirkko purettiin 1728. Tilalle rakennettiin uusi kirkko, joka sekin tuhoutui samalla tavalla.

Nykyisin paikalla olevan muistokiven sijainti on harvoilla tiedossa.

– En tiennyt, missä se on, joten päätin ottaa selvää. Sana pyhiinvaellus kiehtoi muutenkin. Uusi tieto, historia ja psalmien luku ilahduttavat aina, kertoo vaellukselle osallistunut Tuula Ruuska.

Pyhiinvaellus on mukavaa vaihtelua seurakunnan perinteisemmälle toiminnalle.

– Tasavuosi on hyvä syy kerrata historiaa. Kun käydään katsomassa näitä paikkoja, niin samalla liitytään sukupolvien ketjuun, Juha Takala selittää.

Myös 12. kesäkuuta järjestetään ulkojumalanpalvelus saman muistokiven luona.

Heinäkuussa seurakunta järjestää perinteisen Jaakon vaelluksen, jossa taivalletaan Vuohiniemen rukoushuoneelta metsien halki Rengon Pyhän Jaakon kirkkoon. HÄSA