Kanta-Häme Hämeenlinna

Katolisen kirkon supertähdistä haettiin jo keskiajalla apua suurimman hädän hetkellä

Keskiajalla pyhimykseksi julistaminen oli pitkäkestoinen ja kallis prosessi, jossa kartoitettiin kandidaatin elämän hyveellisyyttä ja ihmeitä.
Tässä teoksessa kuvataan Francescan kuolinhetkeä. Taiteiolijan näkemyksen mukaan kuolinhetkellä Francesca siirtyi taivaaseen pienen tytön hahmossa.
Tässä teoksessa kuvataan Francescan kuolinhetkeä. Taiteilijan näkemyksen mukaan kuolinhetkellä Francesca siirtyi taivaaseen pienen tytön hahmossa. Kuva: Jyrki Nissi

Pyhimykset ovat katolisen kirkon supertähtiä.

Näin totesi Hämeenlinnan kaupunginmuseon museolehtori Jyrki Nissi Roomassa vuonna 2014.

Tuolloin Pietarin kirkon edustalle kokoontui yli 800 000 ihmistä seuraamaan, kun paavi Johannes Paavali II julistettiin pyhimykseksi.

Paavi ehti oman elämänsä aikana julistaa pyhimykseksi eli kanonisoida 1 100 ihmistä.

– Pyhimykseksi julistetaan, jos on elänyt hyveellisen elämän ja tehnyt ihmeitä, kertoo Nissi.

Kanonisointiin vaaditaan viisi vuotta maallista elottomuutta

Katolinen kirkko voi nykyisin julistaa henkilön pyhimykseksi aikaisintaan viiden vuoden päästä kuolemasta.

Keskiviikkona Nissi luennoi Skogsterin museossa kuolemasta, ihmeistä ja pyhimyksistä keskiajalla.

Kuuntelijoita ei ollut yhtä paljon kuin Pietarin kirkolla, mutta kaikki olivat aiheesta yhtä kiinnostuneita.

Nissi valmistelee museolehtorin työn ohessa väitöskirjaa Tampereen yliopistolle myöhäiskeskiaikaisen kuolinhetken yhteisöllisyydestä.

Museolehtori Jyrki Nissi. Kuva: Tomi Vesaharju

Vastapalvelus johti alushousutta kulkemiseen

Jyrki Nissin mukaan pyhimysten ihmeistä suurin on kuolleista herättäminen.

Keskiajalla ihmiset turvautuivatkin pyhimyksiin juuri suurimman hädän hetkellä.

Tästä Nissillä oli luennollaan esimerkkitapaus 1400-luvulta Ruotsista, jossa Johan-niminen mies tajusi vaimonsa Helenan tekevän kuolemaa.

Miehelle tuli hätä, sillä vaimo ei ollut ehtinyt saada viimeistä sakramenttia eli viimeistä voitelua.

Johan kiirehtikin rukoilemaan Tukholman dominikaanikonventin ihmeitä tekevää patsasta, jotta eloton vaimo saisi sen verran lisäaikaa, että sakramentti ehdittäisiin suorittaa.

– Mies lupautui vastapalveluksi kulkemaan kengittä ja alushousuitta tietyn ajan, Jyrki Nissi kertoo.

Helenan ja Johanin tapaus on kirjattu Miracula defixionis domini -ihmekokoelmaan.

Vastaavanlaisia tarinoita on säilynyt satoja.

– Keskiajan ihmekertomukset kertovat paljon sen ajan katolisten ajattelutavasta ja aivan arkisestakin elämästä.

Pyhimyksiltä saatettiin rukoilla apua muun muassa avainten löytämisessä.

– Pyhimystä ei palvota, vaan kunnioitetaan.

Katolinen kirkko pitää pyhimyksiä supersankareina. Tässä t-paidan kuvassa paavi Franciscuksen laukussa lukee valores. Eli hän taistelee arvojen puolesta. Hänet arvioidaan julistettavan pyhimykseksi tulevaisuudessa. Kuva: Jyrki Nissi
Katolinen kirkko pitää pyhimyksiä supersankareina. Tässä t-paidan kuvassa paavi Franciscuksen laukussa lukee valores, eli hän taistelee arvojen puolesta. Hänet arvioidaan julistettavan pyhimykseksi tulevaisuudessa. Kuva: Jyrki Nissi

Kanonisointi kustansi kultaa

Pyhimykseksi julistaminen vaatii kanonisaatioprosessin.

Kanonisaatioprosessi oli pitkä ja kallis projekti, joka muun muassa Itävallan Leopoldin tapauksessa maksoi 6 651 kultadukaattia. Tämä vastasi kardinaalin vuoden palkkaa.

Kanonisaatioprosessissa paavin asettama komissio haastatteli todistajia, jotka kertoivat pyhimykseksi kaavaillun elämästä ja hänen väitetyistä ihmeteoista.

Katolisen kirkon mukaan ihmeet ovat aina jumalan työtä.

– Ne ovat tapahtumia, jotka ylittävät normaalin rajat, Nissi kuvailee.

Nissin mukaan ihmeitä on kirjattu tapahtuneen pyhimysten hautojen ja pyhäinjäännösten äärellä tai etänä.

Kuolleistaheräämisihmeiden yhteisölliset toimet keskiajalla olivat hautaamisen valmistelu, kuoleman merkkien tarkkaileminen, pyhimyksen rukoileminen, viimeisen sakramentin toimitus ja avun hakeminen ulkopuolelta.

Raamatusta marttyyreihin ja moderneihin pyhimyksiin

Pyhimykset jaetaan ajallisesti kolmeen eri ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä ovat Raamatun pyhimykset, kuten Jeesuksen äidinäiti Anna ja Neitsyt Maria.

Toisessa ryhmässä ovat alkuseurakunnan marttyyrit ja kolmannessa keskiaikaiset ja uudemmat pyhimykset.

Pyhimyksien juhlapäiviä riittää jokaiselle kalenterin päivälle.

Tänään perjantaina on Albert Suuren päivä. Hän oli 1200-luvun saksalainen dominikaanimunkki ja ensimmäinen keskiaikainen filosofi, joka sovelsi Aristoteleen filososfiaa kristinuskon ajatteluun.

Albert Suuri oli musiikkimiehiä, ja kirjoitti muun muassa kirkkolaulun vaikuttavan puhdistavasti ihmismieleen.

Pyhimykset

Monet uskonnolliset kansantarinat eli pyhimyslegendat välittävät kirkon sanomaa kristillisestä uskosta ja hyveistä. Usein tarinat pohjaustuvat antiikin mytologiaan.

Katolinen kirkko julistaa pyhimykseksi eli kanonisoi henkilöitä, jotka ovat elämässään todistetusti osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä.

Katolinen kirkko voi julistaa pyhimykseksi, kun henkilön kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta.