Kanta-Häme Hämeenlinna

Pyöräilykypärät käyvät kaupaksi, kun onnettomuuksista uutisoidaan – Kypärä ei suojaa päätä, jos sitä ei ole kiinnitetty kunnolla

Vanhemmat ovat kertoneet, että yläkouluikäisiä kiusataan polkupyöräkypärän käytöstä.
Piia Hatunen esittelee laajaa pyöräilykypärien valikoimaa. Kypärää ostaessa tärkeintä on sen istuvuus. Jos kypärä ei istu hyvin, se ei myöskään suojaa hyvin. Kuva: Pekka Rautiainen
Piia Hatunen esittelee laajaa pyöräilykypärien valikoimaa. Kypärää ostaessa tärkeintä on sen istuvuus. Jos kypärä ei istu hyvin, se ei myöskään suojaa hyvin. Kuva: Pekka Rautiainen

Taannoin Janakkalan Turengissa tapahtunut valitettava pyöräilyonnettomuus aiheutti keskustelun polkupyöräkypärän käyttämisen tärkeydestä.

Onnettomuudessa menehtyneellä pyöräilijällä ei ollut kypärää päässään.

Polkupyöräonnettomuudessa kaikki tapahtuu niin nopeasti, ettei uhri useinkaan ehdi tekemään mitään.

Jos kypärä ei ole päässä, on päävamman mahdollisuus suuri. Päävammat polkupyöräonnettomuuksissa aiheuttavatkin eniten kuolemantapauksia.

Miten onnettomuudet vaikuttavat pyöräilykypäräkauppaan?

 

Turengin onnettomuus on lisännyt aavistuksen verran lisää pyöräilykypäröiden menekkiä.

Kuten aina, kun vastaavanlaisesta tapauksesta uutisoidaan.

– Toisaalta nyt on muutenkin sesonki päällä sekä pyörissä että pyöräilykypärissä, Piia Hatunen kertoo.

Myös toimittaja Perttu Häkkisen menehtyminen pyöräilyonnettomuudessa ja siitä uutisointi vajaa vuosi sitten saivat monet hankkimaan kypärän.

Hatusen pyöräliikkeen yrittäjä Piia Hatunen arvioi, että lapset ja aikuiset pyöräilynharrastajat ovat asiakaskuntaa, joka ostaa ja käyttää pyöräilykypärää.

– Valitettavasti nuoret ja vanhempi väki ei käytä pyöräilykypärää.

Hatusen mukaan nuorten vanhemmilta on tullut sellaista palautetta, että yläkouluikäisiä kiusataan pyöräilykypärän käytöstä.

– Vanhempi väki taas ajattelee, ettei kypärää ole ennenkään käytetty, niin miksi nytkään.

Polkupyörän käytön nihkeyteen on hänen mukaansa vaikuttanut varmasti se, että vielä muutama vuosi sitten kypärät olivat huonosti istuvia ja ikävän näköisiä.

– Nykyiset kypärät voi säätää omaan päähän sopivaksi ja ne ovat kivan näköisiä.

 

Vasemmanpuoleisessa kuvassa kypärä on väärin päässä. Oikeanpuoleisesta kuvasta näkyy, miten kypärä kuuluu kiinnittää. Leukaremmin tulee olla jämäkästi kiinni, ei roikkua löysänä. Kypärän alareunan ja kulmakarvojen väliin tulisi jäädä sormenpaksuinen rako.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa kypärä on väärin päässä. Oikeanpuoleisesta kuvasta näkyy, miten kypärä kuuluu kiinnittää. Leukaremmin tulee olla jämäkästi kiinni, ei roikkua löysänä. Kypärän alareunan ja kulmakarvojen väliin tulisi jäädä sormenpaksuinen rako.

 

Säädettävyys on mukavuustekijä, mutta vaikuttaa olennaisesti turvallisuuteen.

Pyöräilykypärä ei suojaa päätä, jos sitä ei ole kiinnitetty kunnolla. Jos leukahihna on löysällä, kypärä valuu takaraivolle.

Jos pyöräilijä lentää vaikka törmäyksen tai kaatumisen johdosta sarvien yli, takaraivolla roikkuva kypärä ei suojaa otsalohkoa, joka usein osuu ensimmäisenä maahan.

Nykyisissä pyöräilykypärissä on myös tekniikkaa, jollaisesta ei vielä muutama vuosi sitten kuviteltukaan.

Kaatumissensori on hyvä esimerkki tekniikan kehityksestä.

Bluetoothilla puhelimeen yhdistyvä kaatumissensori ottaa tapaturman sattuessa yhteyttä ennakkoon määritellylle henkilölle.

– Jos makaa tajuttomana metsässä, sensori on silloin kallisarvoinen apuväline, jonka avulla saa hälytettyä apua oikeaan paikkaan.

 

Liikenneturvan tilastojen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 23 ja loukkaantunut lähes 700 pyöräilijää.

Vuoden 2017 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 229.

Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä lähes joka kymmenes ja loukkaantuneista joka kahdeksas oli pyöräilijä.

Kypärä olisi pelastanut monen hengen, sillä Liikenneturvan mukaan vuosien 2015–2017 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 49 pyöräilijää ei käyttänyt kypärää.

 

Laki ei velvoita järjen käyttöä

Pyöräilykypärän käyttö on kirjattu tieliikennelakiin suositusluonteisesti eli ilman kypärää ajamisesta ei rankaista.

Lain mukaan ajon aikana on yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää.

Kun lakiin on kirjattu “yleensä”, se antaa vastuun käytöstä pyöräilijälle.

Liikenneturva selvitti vuosi sitten nuorten pyöräilykypärän käyttöä.

Kyselystä kävi ilmi, että 61 prosenttia ei käytä kypärää ja 29 prosenttia kertoi käyttävänsä.