Kanta-Häme

Pysäköinti voi lisätä pendelöijän huolia

Pysäköinnissä on kaikki pielessä. Parkkipaikkoja on liikaa ja liian vähän, ja ne maksavat liikaa tai eivät tarpeeksi. Kukaan ei tarvitse pysäköintilaitoksia, mutta ilmankaan ei pärjätä.

Hämeenlinnan keskustan pysäköinti on kuohuttanut tunteita jo pitkään. 

Ennen kaikki oli paremmin. Keskustassa oli runsaasti ilmaista ja rajoittamatonta parkkitilaa, mutta nyt suurin osa paikoista on maksullisia sekä enintään kahden tunnin kiekkopaikkoja. Goodman on imaissut keskustasta ihmiset, pysäköintiautomaattitulot ja virhemaksut.

Kaupungin pysäköintiohjelma maalailee kuvaa joustavasta pysäköinnistä, joka kestää taloudellisesti ja on tärkeässä roolissa kehityksen ja elinvoiman kasvussa.

Hämeenlinnan kaupungista poistuu tästä vuodesta alkaen 487 pysäköintipaikkaa keskustan ja Rautatieaseman välittömästä läheisyydestä. Korvaavia pysäköintipaikkoja on odotettavissa 5 –10 vuoden kuluessa. Keskustaan rakennetaan uutta. Se tuo lisää asukkaita, ja samalla pysäköintiala vähenee.

Kun moottoritien kansi ja kauppakeskus Goodman rakennettiin vuoden 2013 tienoilla, Kaivokadun ilmaiset pysäköintipaikat hävisivät. Tilalle nousi Kaivoparkki, jonka vieressä Goodman tarjoaa kiekkopysäköintiä.

Viime vuoden lopussa Kaivoparkin täyttöaste oli 61 prosenttia ja Keinuparkin 64 prosenttia.

Hämeenlinnan pysäköintistrategiassa pitkäaikaispysäköinti halutaan kaduilta pysäköintilaitoksiin. Lyhytaikaistakin pysäköintiä houkutellaan sisätiloihin hinnalla, joka voittaa kadunvarsien taksat. 

Kadunvarsipysäköinti on jäämässä asiakkaille, mutta maksullisuus on aiheuttanut närää. 

Kaupungin pysäköintimaksuista päättää yhdyskuntalautakunta. Puheenjohtaja Pasi Vesala (sd.) sanoo, että maksulliset parkkipaikat takaavat keskustan erikoiskaupoille joustavan asiakaskierron.

Asiasta on hänen mukaansa puhuttu muun muassa yrittäjien kanssa.

Hämeenlinnan Pysäköinti oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala sanoo, että yhtiö ei pysty toimimaan ilmaispysäköintiperiaatteella.

– Kukin pysäköijä maksaa oman pysäköintinsä. Mitä tulee kauppakeskuksien mainostamaan ”ilmaiseen” pysäköintiin, niin tosiasia on, että jokaisen ostoksen kyljessä on siivunsa pysäköintimaksusta.

Alkuvuodesta keskustassa otettiin käyttöön tunnuspysäköinti asukkaille ja yrityksille, mutta se ei ole kiinnostanut juuri ketään. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tarpeisiin yrityskohtainen viiden tunnuspaikan enimmäismäärä ei riitä alkuunkaan, ja ylijohtaja Minna Karhusen mukaan muutto on ”äärimmäinen keino” ongelman ratkaisemiseksi (HäSa 20.3.).

Kuumana käynyt keskustelu keskustan pysäköinnistä junnaa paikallaan. Viime viikon kuntavaalit olivat kolmannet, joissa toriparkki nousi vaaliteemaksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raution (kok.) mukaan nykyinen valtuusto kartoittaa tällä hetkellä toriparkin rakentamisen kustannusarviota ja yksityisen rahoituksen mahdollisuuksia.

Kuitenkin viime sunnuntaina valituista kaupunginvaltuutetuista 87 prosenttia oli Yleisradion vaalikoneessa täysin tai jokseenkin toriparkin rakentamista vastaan (Yle10.4.).

Eniten kaupunkilaisia huolettaa rautatieaseman ilmaisten pysäköinnin kohtalo. Kuraisen kentän parkkipaikat ovat arkisin ääriään myöten täynnä, mutta Asemanrannan kaavan rakentaminen muuttaa kaiken.

Rautatieaseman etualan parkkipaikat poistuvat kokonaan, ja kaava-alueen lähes 600-paikkainen parkkitalo nielaisee alleen kenttäpaikat vanhan Saarioisten tehtaan edestä.

Vielä on epäselvää, tuleeko asemanseudun maantason pysäköinnistä maksullista vai ei. Tämä huolettaa etenkin pendelöijiä.

Yksi kaupungin pysäköintistrategian kulmakivistä on, että liitäntäpysäköintiin panostetaan, millä tuetaan matkaketjujen ja joukkoliikenteen edistämistä. Miten hyvin aseman maksullinen pysäköinti sopisi strategiaan? 

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala on sillä kannalla, että autoilijoiden tulee hoitaa autoilijoiden kulut.

– Miksi pysäköinnin maksullisuudesta puhuminen poissulkee liitäntäpysäköinnistä puhumisen? Vesala kysyy.

Hän ottaa esimerkiksi Hämeensaaren liitäntäpysäköintiin tarkoitetun parkkialueen, jossa pysäköi sitä halvemmalla, mitä pidemmän parkkiajan ostaa.

– Siellä päivähinta jää alle 1,40 euroon, jolla saa alle litran polttoainetta!

Sari Raution mukaan tavoitteena on, että myös maksuttomia parkkipaikkoja säilyisi rautatieaseman läheisyydessä tulevan parkkitalon ulkopuolella.

– Tarkoitus ei ole tehdä pendelöinnistä hankalampaa.

Raution mukaan vaihtoehtona on myös se, että VR:n kanssa sovittaisiin yhteislipusta, jolla saisi sekä pysäköinnin parkkitalossa että junalipun. Neuvotteluja asiasta ei ole vielä kuitenkaan käyty. 

Kaavan uudet pysäköintialueet aseman Tampereen-suuntaiselle puolelle ja Viipurintien toiselle puolelle radan varteen on tarkoitus saada käyttöön siihen mennessä, kun parkkitalon rakentaminen alkaa.

Asemanrannan pysäköintilaitoksen varsinainen rakennussuunnittelu ei ole vielä alkanut. Nyt Hämeenlinnan Pysäköinti oy etsii yhdessä Linnan Kehityksen kanssa yhteistyökumppaneita, jotka toimisivat samoissa tiloissa pysäköintitalon kanssa. 

Gallup – Mitä mieltä olet keskustan pysäköinnistä?

Kaivoparkki, Sara Löyttyjärvi

”Mielestäni on ihan ymmärrettävää, että suurin osa keskustan paikoista on maksullisia. Se ei juuri haittaa, koska niitä tarvitse käyttää pitkiä aikoja kerrallaan.
Minulla on työn puolesta parkkipaikka Keinuparkissa, jota käytän joskus muulloinkin. Yleensä vien auton lähemmäs liikkeitä, jos on muuten asiaa keskustaan, ja Goodmanissa on hyvät ilmaiset paikat.

Asemanrannan tulevaisuus huolettaa, koska jätän sinne usein autoni junalle mennessäni. Jos sinne joutuu jättämään asuton usein, niin maksullisuus ei toimisi.

Kuukausiliput ovat kalliita, ja parkkimaksut siihen päälle voivat olla monelle liikaa. Maksullisuus ei toimi, jos kaupunki haluaa edistää joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää päästöjä.”

Hämeenlinnan tori, Joni Piiri

”Keskustan pysäköintitilanne on tällä hetkellä ihan hyvä, ja mielestäni maksullisuus toimii. Maksulla saa määritellä itse, kuinka pitkäksi aikaa auton haluaa jättää.
Tietenkin suosin mahdollisuuksien mukaan kiekkopaikkoja, ja olisihan se kiva käyttää parkkirahat johonkin muuhun. Ei pysäköinnin maksullisuus silti juuri haittaa. Enemmän ärsyttävät ihmiset, jotka eivät osaa parkkeerata ruutujen sisäpuolelle.

Torin läheltä löytyy joka kerta parkkipaikka nopeasti, siinä ei ole ollut ikinä ongelmia. En näe minkäänlaista tarvetta Toriparkille, vaan pidän sitä ajatusta turhana.

Asemalla en tarvitse parkkipaikkaa, koska kuljen junalle aina pyörällä. Se ei tule toivottavasti koskaan maksamaan mitään.”

Palokunnankatu, Piia Levijoki-Remes

”Kaupungissa on tarpeeksi parkkitaloja, ja muutenkin aina halutessaan saa auton johonkin jätettyä. Tietenkin aina moititaan, jos jostain pitää maksaa.
Itse yritän aina etsiä kiekkopaikan. Auton jättäminen maksullisille paikoille pitkäksi ajaksi tulisi liian kalliiksi, kuten myös parkkitalojen pitkäaikaispysäköinti. Olen kaupungilla töissä, mutta en ole oikeutettu kaupungin omiin parkkipaikkoihin, koska tarvitsen niitä vain satunnaisesti.

Toriparkin rahat voisi laittaa johonkin hyödyllisempään, kuten lasten ja nuorten palveluihin.

Asemanseudun pysäköinnin maksullisuus olisi kohtuutonta, niin moni käy töissä Hämeenlinnan ulkopuolella. Meissäkin on paljon niitä, jotka jättävät auton asemalle päivittäin.”