Kanta-Häme

Pysäköintipomo odottaa päätöksiä uusista parkkitaloista

Soutaminen ja huopaaminen ydinkeskustan pysäköintiratkaisusta saa Hämeenlinnan Pysäköinti oy:n toimitusjohtajan Jarmo Kulmalan vaatimaan kaupungilta päätöksiä asiassa.

– Kun Engelinrannan rakentaminen lähtee liikkeelle, alueelta häviää vuoteen 2020 mennessä noin 700 autopaikkaa. Mihin siellä nyt pysäköivien autot sijoitetaan? Torin alle vai linja-autoasemalle vai mihin?

– Jokin ratkaisu pitää saada pian, jotta viimeistään 2016–2017 päästään pysäköintilaitosta toteuttamaan. Liike-elämälle ja sijoittajille on ensiarvoista tietoa, mihin ja milloin rakennetaan. Kaupunginjohtajatason keskusteluissa on luvattu päätös vielä tämän vuoden puolella, Kulmala kertoo.

Torinaluspysäköinti oma suosikki

Kulmala ihmettelee, miksi keskustan asukkaat pelkäävät pysäköintilaitoksen rakentamista keskustaan.

– He ajattelevat, että asuminen häiriintyy, mutta väitän, että jos keskusta hiljenee, se vaikuttaa suoraan asuntojen hintoihin. Kyse ei ole siis vain yrittäjien voitosta, vaan kaikki voittavat.

– Mutta voittaako pysäköinnin toteuttaja tai pääseekö edes omilleen? Kulmala miettii ääneen omasta puljustaan.

Henkilökohtaisesti Kulmala kannattaa torinaluspysäköintiä.

– On tutkittu, että ihminen jaksaa asioidessaan kävellä autolta maksimissaan noin 120–150 metriä. Linja-autoasemaltakin matkaa Reskalle ja torille on jo enemmän, ja lisäksi se on ylämäkeä.

Pitkäaikaispaikat täysiä parkkitaloissa

Pysäköintipomo haluaa vastata kaupunkilaisilta usein kuultuun kysymykseen, miksi rakentaa uusia pysäköintitaloja, kun entisetkin, eli Keinu- ja Kaivoparkki, ammottavat tyhjyyttään.

– Mutta kun ne ovat täysiä! Myymme joka päivä pitkäaikaispysäköinnin osalta eioota, Jarmo Kulmala kertoo ja antaa väitteensä tueksi faktatietoa.

Kaivoparkin 716 paikasta on myyty jo 450 pitkäaikaispaikkaa, vaikka ohjesääntönä on ollut, että noin puolet paikoista varataan pitkäaikaiseen pysäköintiin.

Keinuparkin 268 autopaikasta 138 on tulevasta vuodenvaihteesta myyty pitkäaikaispysäköintiin.

Ongelma piileekin lyhytaikaisessa tuntipysäköinnissä.

– Yritämme myydä lyhytaikaista pysäköintiä koko ajan lisää, mutta se ei onnistu niin kauan kuin on verorahoin ylläpidettyjä, ”ilmaisia” parkkipaikkoja.

– Lyhytaikaisen pysäköinnin tulot ovat esimerkiksi Kaivoparkissa olleet ensimmäisen käyttövuoden aikana katastrofaalisen pieniä. Käyttäjämäärä saisi lisääntyä kymmenkertaiseksi, Kulmala kuvailee.

Kate lisää autopaikkojen kysyntää

Jarmo Kulmala haluaa kiirehtiä ydinkeskustan pysäköintiratkaisua senkin vuoksi, että vuoden 2014 lokakuun lopussa moottoritien katteella avautuvan kauppakeskuksen 200 työntekijälle ei ole myydä Kaivoparkista pitkäaikaista työpaikkapysäköintiä. Kauppakeskuksen oma, noin 600-paikkainen alakerrassa oleva ja pysäköintikiekolla toimiva paikoitusalue on tarkoitettu asiakkaille.

Myös katteen viereisten uusien asuintalojen asukkaille on hankittu 50 velvoitepysäköintipaikkaa Kaivoparkista.

Kulmala arvelee, että katteen kauppakeskuksen avauduttua asiakasvirtaa riittää myös Kaivoparkin tuntipysäköintiin.

Parkkitalot odottavat vuoroaan

Tällä hetkellä katetyöntekijöiden konttirivistön täyttämälle maakaistaleelle Kaivoparkin vieressä on kaavassa osoitettu 3-kerroksinen, 170-paikkainen pysäköintitalo.

– Se voitaisiin korvata sillä, että rakennettaisiin keskustaan kunnon pysäköintilaitos. Sormet syyhyäisivät jo rakentamaan, kun ei ole pitkään aikaan päässyt mitään rakentamaan, Jarmo Kulmala sanoo.

Seuraavana tärkeysjärjestyksessä Kulmala näkee rautatieaseman tuntumaan rakennettavan pysäköintitalon. Myös Visamäen pellolle on varattu pysäköintilaitos, jos ja kun uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen pyörähtää käyntiin. (HäSa)