Kanta-Häme

Pysäköintiyhtiöt saavat tukensa

Pysäköintiyhtiöiden tilanne on kiperä – ja kyllä siitä taas valtuustossa puhuttiinkin. Keinuparkki ja Kaivoparkki ovat sulautuneet elokuun lopussa emoyhtiöönsä Hämeenlinnan Pysäköintiin.

Erityisesti Kaivoparkki tarvitsee omistajansa Hämeenlinnan kaupungin tukea, koska kaupunkilaiset eivät halua käyttää pysäköintilaitoksia.

Yhtiö on syönyt oman pääomansa. Kaupunginvaltuusto päättikin, että yhtiö saa pysäköintitalon tontin velaksi. Puolen miljoonan kauppahinta jää Kaivoparkin velaksi oman pääomanehtoisena korottomana lainana kaupungilta.

Lisäksi kaupunki ostaa Keinuparkista 50 pysäköintipaikkaa Verkatehtaan alueen velvoitepysäköintiin.

Valtuutetuilla oli monenlaisia näkemyksiä siitä, onko tämä järkevää. Ritva Oinonen (vas.) kaipasi jonkinlaista takarajaa sille, kuinka kauan pysäköintiyhtiötä tuetaan.

– Jos kannattavuus ei käänny parempaan suuntaan siihen mennessä, pitää ryhtyä miettimään, kuin yhtiö voidaan ajaa alas hallitusti.

Tavoitteet ja aikarajat yhtiöille

Oinosen kanssa samaa mieltä olivat useat Pro Hämeenlinna -puolueiden edustajat.

Esimerkiksi Kari Ilkkala (ps.) arvioi, ettei velaksi saadusta tontista ole yhtiölle muuta hyötyä, kuin että se pystyy jatkamaan hieman pitempään.

Pysäköintiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Laaksonen (kok.) hämmästeli sitä, etteivät valtuutetut muista, mitä edellisessä kokouksessa päätettiin.

– Hyväksyimme pysäköintistrategian, joka perustuu pysäköintilaitoksiin.

Sinänsä hänkin oli yhtä mieltä siitä, että kaikille yhtiöille pitää asettaa tavoitteet ja aikarajat niiden toteuttamiseen.

Vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo huomautti, ettei olisi ollut lainkaan järkevää rakentaa Kaivoparkki vasta moottoritien katteen valmistumisen jälkeen.

Valtuusto hyväksyi lopulta yksimielisesti pysäköintiyhtiön järjestelyt esitetyssä muodossa. Ensi vuoden budjetissa varaudutaan 50 paikan ostoon Keinuparkista.

Yhtä mieltä nuorten harrastuksista

Tulevasta budjetista keskusteltiin myös Irma Taavelan (vas.) nuorten harrastusmahdollisuuksia koskeneen aloitteen yhteydessä. Hän ehdotti, että kaupunki pidättäytyisi perimästä tilavuokria alle 18-vuotiaiden harrasteryhmiltä.

Lisäksi aloitteessa toivottiin, että harkinnanvaraisella toimeentulotuella taattaisiin se, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Aloitteen valmistelussa on laskettu, että liikuntayhtiöiden avustuksiin tarvittaisiin noin 0,8 miljoonaa lisää, jotta nuorten harrasteryhmien maksuttomuus voisi toteutua.

Periaatteessa kaikki puheenvuoron käyttäneet valtuutetut olivat yhtä mieltä nuorten harrastusten tukemisesta. Kaupunginhallitus esitti, ettei aloite kuitenkaan tässä vaiheessa aiheuttaisi toimia.

Lopulta valtuusto hyväksyi yksimielisesti Irma Taavelan ponnen, että budjetin valmistelun yhteydessä kuitenkin selvitetään, onko mahdollista varata lisämääräraha nuorten harrastusten tukemiseen.

Myös Veera Oksasen (sd.) aloite ns. opo-setelin käyttöön otosta sai kiitosta. Asia eteneekin parhaillaan lukioliikelaitos Tavastiassa. Ideana on, että vaille jatkokoulutuspaikkaa jääneet ylioppilaat voivat saada setelillä muutaman käyntikerran lukionsa opinto-ohjaajan luona. (HäSa)

Päivän lehti

17.1.2020