Kanta-Häme

Pytingin kello lähti huoltoon

Nuutajärven kellopytingin tornin sisäpuolelle on tehty kaksi huoltomerkintää. Ensimmäisessä lukee A. Windahl ja vuodeksi on merkitty 1900. Seuraava on Tapani Koskelan ja vuodelta 1973.

Seuraavan merkinnän, 2014, tekee kelloseppä Jouni Pöllänen. Lähes 160-vuotias tornikello huolletaan nyt käyntikuntoon.

Pöllänen purki viime viikonloppuna hellävaraisesti osiin kelloseppä Glasbergin taidonnäytteen eli mekaanisen, nelitauluisen tornikellon. Glasbergin kädenjälki on kelloseppäkoulun apulaisrehtori Pölläselle tuttua, sillä hän kunnosti hiljattain saman sepän valmistaman Loviisan raatihuoneen kellon. Nuutajärven kello on numero kaksi eli Glasbergin kelloista toinen.

– Tämä on ihan kohtuullisessa kunnossa. Kello on valmistettu raudasta ja messingistä ja sitä ei onneksi ole sähköistetty. Lämpötilan vaihtelu on tietysti kuluttanut kelloa, Pöllänen kertoi.

Suurin osa sähköistetty

Pöllänen on tyytyväinen, että Nuutajärven kyläyhdistys laitattaa kellon käymään.

– Suomessa on vanhoja tornikelloja vähän, ja ne pysyvät kunnossa käynnissä. Meillä näitä kelloja on noin 150, kun Englannissa peräti 20 000. Kelloja katosi tai sähköistettiin 1970–80-luvuilla arvostuksen puutteen vuoksi, hän huomautti.

Kyläyhdistys on tehnyt kiinteistön omistavan Fiskars Oyj:n kanssa hallintasopimuksen kellosta ja tornista.

Kellon ja tornin kunnostuksen kustannusarvio on 13 000 euroa. EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta maksetaan 70 prosentin osuus kustannuksista. Hanketta tukevat lisäksi Auno ja Mauri Riutun Säätiö sekä useat paikalliset yksityishenkilöt. Samassa yhteydessä kunnostetaan kellotornin portaat.

Tarkoitus on, että kello käy, näyttää aikaa ja lyö ensi uudenvuodenaatosta lähtien. Kellolla on käytännöllinen mutta myös symbolinen arvonsa.

– Nuutajärvellä alkaa nyt uusi aika ja uusi nousu. Seurasin aikoinani Fiskarsin kellon kunnostustyötä. Kun kello saatiin kuntoon, Fiskars lähti nousuun. Samoin käy täällä, enteili korjaustyötä seurannut Sini Ollonqvist. (HäSa)