Kanta-Häme

Raakaöljyn hintaromahdus laskee hieman Suomen kuluttajahintoja

Raakaöljyn hinta on jälleen laskenut rajusti.

Raakaöljyn hinta on romahtanut vajaassa kahdessa kuukaudessa. Bensiinin ja dieselin hintojen pitäisi laskea ainakin jonkin aikaa suomalaisilla polttoaineasemilla.

Pohjanmeren Brent-laatuinen raakaöljy maksoi yli 86 dollaria barrelilta (42 gallonaa eli noin 159 litraa) 3. lokakuuta. Viime viikolla markkinahinta laski jo alle 59 dollarin. WTI-laatuisella (West Texas Intermediate) öljyllä viime viikolla kauppoja jo alle 50 dollarilla.

Samaan aikaan, kun raakaöljyn hinta heittelee, bensiinin ja polttoöljyn (dieselin) kuluttajahinnat ovat heittäneet häränpyllyä. Polttoöljyn veroton hinta on tällä hetkellä korkeampi kuin dieselin.

– Tilanne ei ole poikkeuksellinen. Dieselin hinta on aiemminkin käynyt bensiinin hintaa korkeammalla, sanoo Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Dieselin ja bensiinin hintasuhdetta heiluttavat muuttuvan tuotannon lisäksi kulutukset muutokset. Tyypillisesti dieselin suhteellinen hinta kohoaa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi ja polttoöljyä kuluu paljon lämmitykseen.

– Bensiinin hintaa korottaa taas kesällä se, että autoilu kasvaa kesälomakaudella, Vänskä sanoo.

 

bensiini, diesel

 

Bensiinin ja dieselin hinnat laskevat kuitenkin paljon vähemmän kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut. Liikennepolttoaineiden verot ovat senttejä litralta eivätkä ne laske markkinahintojen mukana. Kun veroista maksetaan myös arvonlisäveroa, korkeaoktaanisen E5-bensiinin litrahinnassa on nyt noin 101 senttiä veroja.

Polttoöljyn hinta laskee enemmän kuin liikennepolttoaineiden, koska sen hinnassa on vähemmän veroja.

Raakaöljyn hinnan romahtamiseen on syynä ylituotanto. Ylitarjonta on jopa useita miljoonia barreleita päivässä. Markkinoilla uskotaan, että nimenomaan pohjoisamerikkalaisen liuskeöljyn kasvanut tuotanto painaa hintoja. Suuret öljynviejämaat, erityisesti Iran ja Saudi-Arabia, ovat myös kasvattaneet öljynvientiään. Saudi-Arabia on nostanut öljyntuotantonsa ennätykselliseen yli 11 miljoonaan barreliin päivässä.

Saudi-Arabia esittää öljyntuottajamaiden järjestölle Opecille, että jäsenmaat leikkaisivat tuotantoaan. Se on itse ilmoittanut olevansa valmis tuotannon leikkauksiin. Opec kokoontuu ensi viikolla 6. joulukuuta.

Mahdolliset leikkaukset tuskin vaikuttavat pitkään aikaan kuluttajahintoihin, joihin hinnat siirtyvät vasta viiveellä.

 

 

Raakaöljyn hinta on heilahdellut rajusti viime vuosina. Vuoden 2014 puoliväliin asti öljybarrelin maailmanmarkkinahinta pysyi lähes jatkuvasti yli 100 dollarissa.

Hinnat romahtivat puolitoista vuotta niin, että barrelin öljyä sai vuoden 2016 alussa jo alle 30 dollarilla. Kun Opec-maat rajoittivat tuotantoaan, hinnat kääntyivät pitkään nousuun. Ne saavuttivat huippunsa kuluvan vuoden lokakuussa.

Öljyn hinnannousuun vaikutti myös se, että liuskeöljyyn ei enää investoitu paljon, kun öljy oli halpaa. Liuskeöljyn tuottaminen on kalliimpaa kuin sen poraaminen Lähi-idän öljyvaltioissa. HÄSA

Yksi silmä

Öljy- ja biopolttoaineala lakkautetaan vuoden vaihteessa. Jäsenyritysten sukset menivät lopullisesti ristiin, koska Suomessa suunnitellaan dieselin bio-osuuden kasvattamista jopa 30 prosenttiin. Muut alalla pelkäävät Nesteen niskalenkkiä.

Biodieselillä on myös omat ympäristö- ja hintaongelmansa. Sen käyttöä on edistetty hyvin yksisilmäisesti.

Poliitikoilla on tapana tehdä uudistuksia, joita perustellaan iskulauseilla mutta joiden kielteisiä vaikutuksia ei haluta selvittää. Suomen ja Ranskan dieselkapinat ovat oireita tällaisista päätöksistä. Molemmissa maissa hallitukset korottivat dieselveroa vain, koska öljy oli tilapäisesti halpaa ja budjettien katteeksi tarvittiin verotuloja.

Jos liikenteen päästöjä aiotaan reilusti vähentää, verotusta on uudistettava kokonaisuutena. Jos jotakin hyvää aiotaan todella saada aikaiseksi, ei ensisijaisena tavoitteena voi tällöin olla valtion entisten verotulojen ylläpitäminen tai kasvattaminen.