Kanta-Häme

Kone nimeltä Radiopuhelimet käy neljättä vuosikymmentä

Oululaisbändi soittaa tänään Hämeenlinnassa 688. keikkansa.
J. A. Mäki, Katz, Antti Annunen, Jarno Mällinen ja Jyrki Raatikainen söivät pari vuotta sitten Radiopuhelimien 30-vuotiskakun.  Lähinnä kuvaa varten hankittiin halpa valmiskakku, mutta kyllä me se heti myös syötiin. Ei ollut hyvä, sanoo Mällinen.

Huutomerkki on ylenpalttisesti viljelty ja siksi halpa välimerkki, mutta Radiopuhelimet taitaa sen käytön. Oululaisbändissä moni asia yksinkertaisesti vaatii huutomerkkiä. Kuten esimerkiksi albumin nimi Hiljaista!

Orkesterille on ominaista testosteronipitoinen lava-presenssi, funk-hc-punk-rock-rytmit ja omaperäiset tekstit.

Hämeen Sanomat tavoitti kitaristi-kosketinsoittaja Jarno Mällisen autosta bändin ollessa matkalla Jokelan työväentalolle nauhoittamaan Ylen Vieraana-sarjaan kappaletta Hailuoto 2.

– Hämmentävää. Siellä kuvausautot, lavastajat ja puvustajat liikkuvat meidän möykän ympärillä. Mutta me mennään, kun pyydetään.

Teitä on pyydetty ja olette menneet jo 32 vuotta. Millä liimalla Radiopuhelimet pysyy kasassa?

– Kommelluksista tai ristiriidoista huolimatta se suurempi päämäärä pitää yhteisessä liikkeessä. Hankaluudet jää taakse, kun edessä odottaa positiivinen, isompi tavoite.

Kuinka paljon harmittaa, ettette ehtineet soittaa James Brownin taustabändinä?

– Ei harmita. Se olisi vaatinut aivan toisen laista osaamista. James Brownin parhaat levytykset ovat parasta mitä ihmiskunta on saanut aikaan, ja siellä taustalla soittaa periaatteessa jazzmuusikot maagista polyrytmiikkaa.

– Useampaan kertaa on tullut nähtyä unta, jossa säestetään Iggy Poppia, mutta nekin ajat taitavat olla takana. Syytämme Iggya, koska hän on vanhentunut ja hänen äänensä sopii enää post-depressio-kamaan eikä rokkiin.

Radiopuhelimet intoili jo yli 30 vuotta sitten ruuasta, mikä oli silhen maailman aikaan poikkeuksellista. Vieläkö aihe kiinnostaa?

– Ilman muuta hyvää ruokaa arvostetaan. Viime aikojen gastronominen suuntaus meikänkin bändissä on ollut osallistuminen olut-hifistelyyn.

Musikaalisuuden lisäksi yhtyeessänne on mm. kirjallista ja kuvataiteellista lahjakkuutta. Onko odotettavissa uusia aluevaltauksia?

– Joskus kymmenisen vuotta sitten suunnittelimme Radiopuhelimet-elokuvaa. Siitä jäi jäljelle kohtalaisen suuri määrä hyvin kuvattua ja äänitettyä live-materiaalia, jota justiinsa muutama päivä sitten julkaisimme Youtubessa. Perustimme ensimmäisen virallisen Radiopuhelimet-kanavan.

Olette seikkailleet myös teatterimaailmassa. Ensin Helsingin Ylioppilasteatterin 75-vuotisnäytelmässä ja sittemmin kahdessa Juha Hurmeen ohjauksessa.

– Ehkä olimme kollektiivisesti kykyjen äärirajoilla, mutta ne olivat tosi palkitsevia ja mahtavia kokemuksia.

Jäikö teatterikipinä palamaan?

– Meillä on ollut silloin tällöin Hurmeen kanssa puhetta, jos kehiteltäisiin jotain iltama-tyyppistä, mutta se on toistaiseksi jäänyt puheen asteelle. Hurmekin on nykyään kiireinen mies.

Mitä Radiopuhelimet olisi voinut jättää tekemättä?

Tulee mieleen, että olisi voinut olla puuttumatta yhden biisin miksaukseen vuonna -99. Loppumetreillä pyysin tuottaja Mikko Karmilaa vääntämään sen erilaiseksi ja sitten siitä tulikin huonompi. Kysymys oli siis yhden biisin kitarasoundeista.

Millä voisit ylpeillä?

– Kitaristina olen, kauniisti sanottuna, vähän heikolla motoriikalla varustettu oman tien kulkija. Jäämeri-albumin ekan biisin Seinät soolokitaraani olen tyytyväinen. Se on sellaista free jazz -melua. Se on alue, jossa olen tuntenut onnistuneeni yhden kerran.

Keikkalaskurinne mukaan tämän iltainen keikka Hämeenlinnassa on Radiopuhelimien 688. Mitä jännittävää on luvassa?

– Ei sitä tarvitse jännittää. Saman setin soitamme kuin viikolla Helsingissä ja Tallinnassa.

Kuinka paljon settilistassa on muuttuvia elementtejä?

– Se liikkuu kuin limasieni, joka matelee maata pitkin, levittäytyy eri paikkoihin ja haarautuu. Hitaasti, mutta liikkuu kuitenkin. HÄSA

Radiopuhelimet Suistoklubilla tänään lauantaina. Showtime kello 23.

Viriili kolmekymppinen

Perustettu Oulussa 1986.

Nykykokoonpano: Jarno Mällinen (kitara, kosketinsoittimet), J. A. Mäki (laulu, huuliharppu), Katz (kitara), Antti Annunen (basso) ja Jyrki Raatikainen (rummut).

Julkaissut 14 albumia: Rokkiräjähdys (1988), K.O. (1990), Pian, pian (1991), Jäämeri (1993), Maasäteilyä (1995), Avaruus (1997), Hiljaista! (1998), Oulu on kaupungin nimi (2000), Tänään! (2002), Viisi tähteä (2007), Radiopuhelimet rakastaa sinua (2010), Ei kenenkään maa (2013) ja Saastan kaipuu (2016).

Jarno Mällinen ja Jyrki Raatikainen soittivat yhdessä jo Kansanturvamusiikkikomissiossa, joka perustettiin vuonna 1983.

Ollut mukana 3 teatteriesityksessä, joista kaksi ohjasi Juha Hurme.

Kirjailija Juha Hurme myös toimitti Radiopuhelimet-kirjan (2006) yhdessä J. A. Mäen kanssa.

Jarno Mällinen julkaissut kolme romaania, J. A. Mäki kolme sarjakuva-albumia.

15. albumi odotettavissa ensi syksynä.