Kanta-Häme

Rahankeräys muuttuu perusteellisesti

Minihallitusneuvotteluissa päätettiin käynnistää lakihanke rahankeräyksen luvanvaraisuudesta luopumisesta. Luvanvaraisuudesta luopumista esitti sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Tällä hetkellä vastikkeetonta rahankeräystä saavat harjoittaa vain poliisilta luvan saaneet rekisteröityneet yhdistykset, joiden toiminta on yleishyödyllistä. Rahankeräyksen luvanvaraisuudella on haluttu estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.

Keväällä käynnissä olleessa rahankeräyslain osittaisuudistuksessa lakia muutettiin siten, että jatkossa rahankeräyslupa voidaan myöntää muullekin kuin yksinomaan yleishyödylliselle toiminnalle.

Osittaisuudistuksen ansiosta evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä yliopistot saavat tehdä rahankeräyksiä. Tältä osin uusittu rahankeräyslaki toimeenpannaan näillä näkymin syyskuun alussa.

Minihallitusneuvotteluissa tehty lisäys luvanvaraisuudesta luopumisesta laajentaa entisestään rahankeräyksen vapautta.

Luvan hakemisesta ilmoitusvelvollisuuteen

Stubbin hallitusohjelma ja Räsänen ovat linjanneet, että uudistuksen taustalla on halu saada rahankeräys vastaamaan paremmin nykyajan toimintaympäristöä.

Tämä tarkoittaa valtiosihteeri Marjo Anttooran mukaan esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

– On pohdittu sitä, miten uudistuksessa saataisiin otettua huomioon tiedon aikaisempaa helpompi jakaminen suurelle joukolle, ihmisten mahdollisuus hankkia itse tietoa kerääjästä sekä rahan siirtämisen helppous.

Luvanvaraisuudesta luopuminen mahdollistaisi myös nykyistä nopeamman reagoinnin keräystarpeeseen. Nykyisen sääntelyn puitteissa rahankeräysluvan saaminen kestää jopa puoli vuotta.

Luvanvaraisuudesta luopuminen tarkoittaa rahankeräyslain kokonaisuudistusta, ja lain sisällön muotoilussa ollaan vielä hyvin alkuvaiheessa. Anttooran mukaan lain hyväksyy vasta seuraava eduskunta.

Luottamus pitää säilyä

Rahankeräyslain uudistuksessa mietitään sitä, onko lainkaan tahoja, joilta rahan keräämistä pitäisi tulevaisuudessa rajoittaa.

Luvan hakemisen tilalle on mietitty viranomaisten ylläpitämän ilmoitusrekisterin perustamista. Vaihtoehtona on myös esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva itsesäätelyrekisteri, jota ylläpitävät viranomaisten sijaan rahankerääjät itse.

Räsänen on painottanut, että jatkossakin on ensiarvoisen tärkeää, että rahankeräyksen luotettavuus säilyy.

Kriittisimmin luvanvaraisuuden purkamiseen ovat suhtautuneet isot, jo pitkään rahankeräystä järjestäneet organisaatiot, kuten Suomen punainen risti (SPR).

Hämeenlinnan SPR:n puheenjohtaja Jari Venäläinen sanoo luvanvaraisuuden olevan luotettavan rahankeräyksen edellytys.

– Luvanvaraisuudesta luopuminen vaikuttaa aivan varmasti toimintaamme kielteisesti. Henkilökohtaisesti en näe, että lupamenettelylle on keksittävissä järkevää vaihtoehtoa. (HäSa)

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic