Kanta-Häme

Raideliikenteen kaaos ja tiedotuksen surkeus raivostuttavat matkustajia – Mistä tämä fiasko johtuu, VR?

VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen: Mikä tahansa ongelma säteilee hyvin nopeasti koko verkostoon.
Arkistokuva: Riku Hasari

Junien aikataulut ovat taas viime aikoina pettäneet ja raideliikenne ollut kaaoksessa. Mistä tämä fiasko johtuu, VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen?

– Fiasko on minusta liian vahva sana. Etelä-Suomen rataverkko on pahasti ruuhkautunut, ja radoilla on merkittävä korjausvelka. Kun nämä kaksi asiaa yhdistyvät tällaiseen lumitalveen, liikennehäiriötä tulee väistämättä. Olemme kuitenkin ennakoineet ongelmia eli harventaneet liikennettä säätiedotusten perusteella vaikeina päivinä.

Miten ratakapasiteetti voi olla täynnä, vaikka radoilla kulkee junia selvästi harvemmin kuin monissa muissa maissa?

“Siihen pullonkaulaan ei yksinkertaisesti mahdu enempää junia.”
– Suomessa liikenne on keskittynyt niin voimakkaasti Helsingin alueelle. Ruuhka-aikana kaikki lähtö- ja paluuslotit (eli -välit) Helsingissä ovat tällä hetkellä käytössä. Toinen iso ongelma on se, että rataverkkomme on yli 90-prosenttisesti yksiraiteista, jolloin mikä tahansa ongelma säteilee hyvin nopeasti koko verkostoon.

– Pääradan tilannetta vaikeuttaa se, että Helsingin ratapihan lisäksi myös Kerava–Pasila-väli on erittäin ruuhkainen. Siihen pullonkaulaan ei yksinkertaisesti mahdu enempää junia. Lisäksi koko Helsinki–Tampere-välille tarvittaisiin ehdottomasti kolmas raide. Kaksiraiteisella pääradalla yritetään palvella Tampereen jälkeisiäkin kaupunkeja eli käytännössä koko Suomea.

Eikö kapasiteettia voi lisätä ruuhka-aikoina yksinkertaisesti lisäämällä juniin vaunuja?

– Näin on jo tehtykin. Kun mukaan lasketaan tämän vuoden tulevat lisäykset, vaunukapasiteettia on lisätty 22 prosenttia vuodesta 2015. Se vastaa lähes matkustajamäärän kasvua samalla ajanjaksolla. Toisaalta keskimäärin 60 prosenttia paikoista on vielä tyhjinä. Jatkossa emme saa yhtälöä toimimaan junia pidentämällä, vaan ruuhka-aikoina tarvittaisiin lisää junavuoroja.

Kuka vastaa ratateknisistä vioista johtuvista myöhästymisistä?

– Rataverkosta ja sen kunnossapidosta vastaa Väylävirasto. Esimerkiksi tällaisena lumisena päivänä Väylävirasto huolehtii muun muassa raiteiden puhdistamisesta ja vaihteiden toimimisesta.

Väylävirasto kuitenkin ostaa ison osan ratojen kunnossapitopalveluista VR Trackiltä. Eikö VR:llä itsellään ole enää mitään vastuuta näistä kunnossapitotöistä sen jälkeen, kun VR Track myytiin viime syksynä norjalaiselle NRC:lle?

– Mitään toiminnallisia vastuita ei ole. VR vain omistaa pörssiyhtiö NRC:tä.

Entä miten kalustossakin voi olla niin usein vikoja?

– Kalustohäiriöiden määrä nousee talvisin. Vaikka parhaamme teemme, noissa nopeuksissa jäätä ja lunta vain pakkautuu kiinni juniin ja vetureihin. Kalustohäiriöiden osuus myöhästymisistä on kuitenkin pienempi kuin rataan liittyvien häiriöiden osuus.

 

 

Tökkiikö eri toimijoiden välinen yhteistyö, kun esimerkiksi ratatyömaat tuntuvat tulevan usein yllätyksenä VR:lle?

– Perusongelma piilee siinä, että Väylävirasto elää valtion budjettirahoituksella. Sen rahoituspäätökset tulevat usein kesken vuotta tai viime hetkellä. Esimerkiksi tämän vuoden ratatöistä tiedämme vasta osan ja toivomme, että tälle vuodelle tulisi vielä lisärahoitustakin. Näin tämä järjestelmä vain toimii.

Asemilla raivoa on herättänyt myös tiedotuksen puutteellisuus ja virheellisyys. Junien myöhästymisistä ilmoitetaan viime tipassa, ja uudetkin aikataulut pettävät yleensä moneen kertaan, koska lähtöaikoja siirretään eteenpäin vain pienissä erissä myöhästymisen venyessä. Miten tämä on mahdollista?

“Pyrimme nyt myös rakentamaan mobiiliratkaisua, jolla sen kautta lipun ostaneet asiakkaat saavat suoraan puhelimeensa ajantasaista viestiä siitä, missä heidän junansa kulkee.”
– VR ei hoida asemilla tapahtuvaa tiedotusta eli asemien tauluja ja kuulutuksia. Se asia on tällä hetkellä (vuoden alusta Liikennevirastosta irrotetun) Traffic Management Finlandin vastuulla. Vastuu siirrettiin aikanaan Liikennevirastolle, koska tulevassa monitoimijaympäristössä yksi raideliikenneoperaattori ei voi vastata siitä, miten rataverkon varrella olevat asemat tai laiturit toimivat.

– Kannamme kuitenkin totta kai huolta omista asiakkaistamme ja käymme tästä koko ajan keskustelua. Traffic Management Finlandilla on viestinnässä osin vanhentuneet ohjelmistot, joita he yrittävät uusia, mutta siinä on paljon työmaata. Me puolestamme yritämme saada konduktööreille paremmat työvälineet, jotta he pysyisivät paremmin ajan tasalla. Olemme myös uusimassa myyntikanavia.

VR:llä on kaksi eri mobiilisovellusta, toinen kaukojunille ja toinen lähijunille. Mitä järkeä tässä on?

– Ei mitään järkeä. Siirrymme yhteen sovellukseen ja yhteen verkkokauppaan tämän vuoden aikana. Kahden eri sovelluksen taustalla oli se, että aiemmin lähiliikennelippuja ei saanut mistään sovelluksesta.

– Pyrimme nyt myös rakentamaan mobiiliratkaisua, jolla sen kautta lipun ostaneet asiakkaat saavat suoraan puhelimeensa ajantasaista viestiä siitä, missä heidän junansa kulkee. Haasteena on kuitenkin edelleen se, että sen lähtödatankin pitää olla kunnossa, jottemme anna asiakkaille väärää tietoa.

 

 

Hämeenlinnassa pysähtyviä junia on vähennetty ja kaukojunia korvattu huonommilla lähijunilla. Johtuuko tämä kehitys siitä, että VR haluaa panostaa vain Helsingin, Tampereen ja Turun välisiin matkustajiin, jotka tuovat enemmän rahaa kuin lyhyempiä matkoja kulkevat?

– Taajamajunia ja kaukojunia kulkee kuitenkin yhteensä Hämeenlinnassa varsin tiheään tahtiin päivän aikana. Hämeenlinnan tilanne on parempi kuin niiden kaupunkien, joissa ei voida ajaa lainkaan lähijunaliikennettä. Niidenkin junayhteyksistä täytyy pitää huolta, joten kokonaisuus vaatii tasapainottamista.

VR:llä on kuulemma ainakin Turussa ja Joensuussa käytöstä poistettua kalustoa, jota tuleva kalustoyhtiö voisi vuokrata kilpailijoille raideliikenteen kilpailun avautuessa. Pitääkö tämä paikkansa?

– Meillä ei ole sellaista käyttökelpoista kalustoa. Meillä on romutusjonossa seisovaa vanhaa sinistä kalustoa, joka ei enää sovellu Suomen kaukoliikenteeseen. Aiemmin seisonnassa oli ykkössarjan IC-yksikerrosvaunuja, joista olemme kapasiteettipulaa paikataksemme kunnostaneet ja ottaneet käyttöön muistaakseni 18 kappaletta, mutta niitäkin voi käyttää vain pohjoisen hitailla reiteillä.

Oletteko aiemmin romuttaneet kalustoa, joka olisi kelvannut tulevalle kalustoyhtiölle eli vuokrattavaksi?

– Emme ole.

Aloititte joulukuussa yhden viikoittaisen vuoroparin ajamisen Tampereen ja Kouvolan välillä Riihimäen kolmioraidetta käyttäen. Miten tämä lauantaikokeilu on sujunut?

– Teknisesti ihan hyvin. Matkustajamääriä on vielä liian aikaista arvioida.

Miksi päätitte kokeilla tätä pitkään toivottua suoraa yhteyttä vain yhdellä vuorolla ilman sopivia vaihtoyhteyksiä Kouvolasta ja viikon hiljaisimpana ajankohtana, jolloin se ei voi kerätä matkustajia?

“Yritämme ihan oikeasti kasvattaa matkamääriä ja palvella asiakkaita. Mitään muita taka-ajatuksia meillä ei ole.”
– Yksinkertaisesti siksi, että lauantaille sinne saatiin juna kustannustehokkaasti. Ymmärrämme hyvin, ettei lauantaina saada maksimiasiakasmääriä, mutta haluamme testata myös sitä, miten tämän vuoron saa teknisesti mahtumaan sinne tavaraliikenteen joukkoon.

– Yritämme ihan oikeasti kasvattaa matkamääriä ja palvella asiakkaita. Mitään muita taka-ajatuksia meillä ei ole.

Nykyistä raideliikenteen valtionmonopolia ei löydy enää juuri mistään muusta länsimaasta kuin Suomesta. VR:kin yhtiöitettiin jo vuonna 1995, jotta se voisi valmistautua kilpailuun. Miksi VR on sitkeästi vastustanut kilpailun vapauttamista?

– En tiedä, mistä tuollainen ajatus tulee, että vastustaisimme sitä. Olen täällä nyt viidettä vuotta laittamassa matkustajaliikennettä siihen kuntoon, että olemme valmiita, kun kilpailu alkaa. Minun tavoitteeni on voittaa niitä kilpailutuksia. HäSa

 

Sano suoraan -sarjassa tentataan poliitikkoja ja muita ajankohtaisia haastateltavia siekailemattoman suorilla kysymyksillä.

 

Lue myös: Kolumni: VR:n touhu ei kestä kriittistä tarkastelua (10.1.2019)

Lue myös: VR varoittaa: Talvi häiritsee taas junaliikennettä – lähiliikennettä perutaan, kaukojunat voivat myöhästyä (29.1.2019)