Kanta-Häme

Rajut alueelliset erot potilasvahingoissa

Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä sattuu suhteessa eniten potilasvahinkoja, selviää Lännen Median selvityksestä.

Lännen Media suhteutti selvityksessään Potilasvakuutuskeskuksen viime vuonna ratkaisemat korvattavat potilasvahingot sairaanhoitopiirikohtaisten hoitopäivien määrään.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät Vaasan sairaanhoitopiiri ja HUS.

Huonoimpien ja parhaimpien piirien välillä on selkeä ero potilasvahinkojen yleisyydessä. Kun Kymenlaaksossa korvattiin viime vuonna 10 000 hoitopäivää kohden 9,5 vahinkoa, Vaasassa vastaava luku oli vain 3,8.

POTILASVAKUUTUSKESKUKSEN yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen ei osaa sanoa, mistä alueelliset erot johtuvat. Aihetta ei ole Suomessa laajasti tutkittu.

– Sairaalat ovat hyvin erikoistuneita ja eri paikoissa tehdään erityyppisiä toimenpiteitä. Se on varmaan yksi tekijä.

Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan eniten korvattavia vahinkoja sattuu lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja selkäytimen ja hermojuurien vapautuksissa sekä nilkan ja jalkaterän leikkauksissa.

– Onko sillä sitten (vahinkojen määrän kannalta) eroa, tehdäänkö näitä leikkauksia yksikössä paljon tai vähän? Se voi toimia kumpaankin suuntaan, Plit-Turunen pohtii.

KYMENLAAKSON sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean vt. johtajaylilääkäri Jari Ronkainen arvioi piirin sijoitukseen vertailussa vaikuttavan sen, että Carea on vähentänyt hoitopäiviensä määrää. Esimerkiksi päivystysosaston potilaat kirjataan nykyisin avohoitokäynneiksi.

– Muuta ihmeempää meillä ei ole tapahtunut, emme ole esimerkiksi purkaneet isompia jonoja. Toki meillä on aika paljon tehty tekonivelleikkauksia, viime vuonna ehkä vähän edellisvuotta enemmän, Ronkainen pohtii.

Hän myös muistuttaa, etteivät kaikki viime vuonna ratkaistut potilasvahingot ole sattuneet samana vuonna, vaan joukossa on myös vanhempia tapauksia.

Ronkainen ei kuitenkaan halua vähätellä ilmiötä.

– Nämä ovat tällaisia pieniä selityksiä, jotka eivät tietenkään poista koko ongelmaa. Hoitovahinkoja on sattunut, ja teemme toki parhaamme koko ajan, että niistä päästäisiin eroon, Ronkainen vakuuttaa.

VAASAN sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Auvo Rauhala on iloinen kärkisijasta. Lännen Median selvityksen lisäksi Vaasa nousi kärkikaksikkoon myös parin vuoden takaisessa Ylen vertailussa, jossa potilasvahingot suhteutettiin sairaanhoitopiirien tekemien toimenpiteiden määrään.

– Tottakai se ilahduttaa, että olemme pärjänneet näissä molemmissa, hieman eri tavalla mitatussa vertailussa. Vaikkeivät ne ihan tieteellisiä olekaan, kyllähän niillä merkitystä on, Rauhala kommentoi.

Vaasan sairaanhoitopiiri on pärjännyt hyvin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sydäninfarkti-, aivoinfarkti- ja lonkkamurtumien hoitotulosmittauksissa.

– Sydäninfarktikuolleisuus on meillä maan pienin, aivoinfarktin kotoutuminen hyvällä tasolla ja lonkkamurtumissa kuolleisuus pientä ja kotiutuminen maan parasta, Rauhala sanoo.

POTILASVAHINKOILMOITUSTEN määrä nousi viime vuonna ennätyslukemiin. Ilmoituksia tehtiin kaikkiaan 8 242, kun edellisvuonna niitä saapui Potilasvakuutuskeskukseen 8077.

Ilmoitusten määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Plit-Turusen mukaan ilmoitusherkkyyden nousu voi johtua siitä, että entistä useampi tietää ja osaa käyttää ilmoituskanavaa.

Korvaukseen johtaa noin 30 prosenttia potilasvahinkoilmoituksista.

– Ihan turhia ilmoituksia ei ole paljon. Hylättyjen joukossa on esimerkiksi sellaisia tapauksia, missä on aiheutunut jokin haitta, mutta katsotaan, ettei se olisi ollut vältettävissä, vaikka potilasta olisi hoidettu oikeinkin, Plit-Turunen kertoo.