Kanta-Häme

Rakennettu omaisuus rapistuu

Rakennusvalvonta joutuu lähettämään joka vuosi toistakymmentä kirjallista siistimis- tai korjauskehotusta kiinteistönomistajille Hämeenlinnassa. Vielä toistaiseksi kirjeet ovat riittäneet korjaamaan tilanteen, eikä uhkasakkoa ole jouduttu langettamaan enää vuosiin.

Uhkasakko on rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malvialan mielestä järeä ase joka joudutaan ottamaan Hämeenlinnassa uudestaan käyttöön piankin. Tänä vuonna on nimittäin tarkoitus siivota jo vuosia kesken olleet uhkasakkoasiat pois päiväjärjestyksestä.

– Uhkasakot ovat kuin juna. Kun prosessi on kerran käynnistetty, etenee se hitaasti, mutta vääjäämättä. Ei siitä tule kaupungille tuloja, eikä kehuja, Malviala sanoo.

Yleensä toimenpidekehotus lähetetään, kun naapurit valittavat vaikkapa siivottomasta pihasta, romuja täynnä olevasta puutarhasta tai poikkeuksellisen huonokuntoisesta rakennuksesta. Mikäli kehotus ei pure, seuraa kehotusta sakko.

Vanhat talot eivät kiinnosta

Toimenpidekehotusten määrä on pysynyt samana jo pitkään. Vaikka taantuma onkin hillinnyt talojen kunnostamista, ei se ainakaan toistaiseksi ole näkynyt suoraan rakennusvalvontatoimistossa.

Sotien jälkeen rakennettujen kiinteistöjen rapistuminen on arkea kaikkialla Suomessa. Kun rakennetun omaisuuden tila 2015-raportti julkaistiin viime viikolla, annettiin maan rakennuskannalle arvosanaksi seitsemän.

– Suurimpia ongelmia on sotien jälkeen rakennetuissa taloissa aina 1980-luvulle saakka. Juuri silloinhan rakennettiin valtaosa Suomen taloista, Rotin projektijohtaja Teemu Vehmaskoski huomauttaa.

Pulmana on Vehmaskosken mielestä se, että Suomessa on ollut aina yksi vallitseva tapa rakentaa. Tällainen on esimerkiksi paljon parjattu tasakatto tai liian tiiviit talot.

– Taloissa tehdyt remontit ovat vain toistaneet virheitä.

Rakennukset ovat arvokkaita

Hämeenlinnassa rakennusten kunto ei ole lohduton ja täällä kuitenkin rakennetaan vielä uutta. Esimerkiksi Myllymäkeen haetaan parhaillaan kolmea kerrostalon rakennuslupaa.

– Viime vuonna Hämeenlinnassa haettiin 88 uuden omakotitalon lupaa. Toki rakentaminen on vähentynyt huippuvuosista, kun lupia myönnettiin yli 130. On kuitenkin hienoa, että tänne yleensäkin rakennetaan, Malviala ja rakennustarkastaja Jouko Salminen iloitsevat.

Sirkku Malviala muistuttaa, ettei kyse ole yhdentekevästä asiasta. 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta on rakennettua omaisuutta. Pelkästään Hämeenlinnassa on 16 500 omakotitaloa.

Oma koti on yleensä aina omistajansa arvokkain omaisuus.

– Joskus talon remontoiminen maksaa talon myyntiarvoa enemmän. Silloin on ymmärrettävää, että uuden rakentaminen houkuttelee. Suomalaiset haaveilevat kuitenkin edelleen asuvansa omassa talossa, Malviala toteaa.

Etenkään vanhat omakotitalot eivät tahdo käydä enää missään kaupaksi. Hämeenlinnassa on vaikeinta myydä 70-luvun tasakattoisia ja öljylämmitteisiä taloja. Teemu Vehmaskoski sanoo, että automaattisesti nousevat markkinahinnat ovat nyt historiaa.

– Tilanne on vaikea ennen kaikkea kaupunkien ulkopuolella, mutta nyt jo kaupukiseuduillakin. Vanhan talon oikea hinta olisi monta kertaa vain tontin rakennusoikeus vähennettynä purkukustannuksilla, Vehmaskoski kertoo.

Vehmaskosken mukaan Suomessa rakennetaan vielä enemmän uutta kuin muualla Euroopassa, missä kaupungistuminen on Suomea pitemmällä.

Hämeenlinnassa uutta rakentavat nuoret, jotka haluavat pieniä ja pihattomia taloja palvelujen läheltä.

– Erityisen hankalia ovat 70-luvun tasakattoiset omakotitalot, mutta toisaalta myös suuret talot, joita rakennettiin vielä muutama vuosi sitten. Turhia kuutioita ei enää haluta lämmittää. (HäSa)