Kanta-Häme

Rakennuksilla on vähemmän harmaata

Rakennusalan arvioidaan yltävän jälleen tänä vuonna kasvuun.

Rakentamisen kiihtyminen on tavallisesti lisännyt myös harmaiden ja velvoitteita välttävien toimijoiden määrää alalla.

Alan läpinäkyvyyttä lisättiin tuntuvasti vuonna 2014, kun yritysten tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle tuli voimaan.

Kaikilla työntekijöillä pitää myös olla näkyvillä tunnistekortti, josta selviää henkilön veronumero.

Hämeen Sanomat teki kyselykierroksen rakennusyrityksille ja alan etujärjestöille. Vastausten perusteella ala on siistiytynyt.

YIT:n hankintajohtaja Janne Järvinen toteaa harmaan talouden kitkemiskeinojen olleen riittäviä.

– Tulokset ovat olleet toistaiseksi hyviä. Rakennusala voi toimia jo monelle muulle toimialalle tässä suhteessa hyvänä esimerkkinä.

Tyypillisesti ongelmia on ilmennyt pienempien yritysten parissa.

– Tällä hetkellä luotettavien aliurakoitsijoiden löytäminen ei ole vaikeaa. Kiitos Tilaajavastuu-palvelun, alalla toimii pääsääntöisesti yrityksiä, jotka ovat hoitaneet velvoitteensa asianmukaisesti. Uusien toimijoiden taloudelliset taustat tarkistamme myös Suomen Asiakastiedon kautta, toteaa Lujatalo oy:n henkilöstöjohtaja Tapio Huttunen.

YIT:n Janne Järvinen sanoo, että alan piristyminen on kuitenkin jossain määrin vaikeuttanut tunnettujen aliurakoitsijoiden saamista.

– Tilanne on aavistuksen haastavampi kuin aiemmin, mutta ei vaikea.

– Jos samalla paikkakunnalla on useampi samantyyppinen rakennuskohde samassa vaiheessa, niin resurssien niukkuutta tietyissä nimikkeissä saattaa esiintyä, toteaa NCC Rakennuksen hankintajohtaja Esa Ojanperä.

Lujatalon Tapio Huttunen kertoo, että urakkasopimuksia joudutaan purkamaan epäselvyyksien vuoksi harvoin.

– Mahdolliset ongelmat saattavat syntyä yritysfuusioiden ja yritysten muiden asiakkuuksien kautta.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa alan putsaantuneen viime vuosina huomattavasti.

– Lisää valvontaa ei tarvita, sillä yritykset tekevät jo nyt hirvittävästi töitä näiden asioiden eteen.

Kari toivoo vastavuoroisuutta myös viranomaisilta.

– Yritykset kaipaisivat säännöllistä tietoa, mitä hyötyä ilmoitusvelvollisuudesta on ollut, jotta motivaatio byrokratian toteuttamiseen työmailla säilyisi. Yrityksille voisi tulla viranomaisilta myös tietoa alan epäselvistä toimijoista.

Rakennusliiton mukaan suurin osa palkkakiistoista liittyy ulkomaiseen työvoimaan tai ulkomaalaisomistuksessa oleviin yrityksiin. Yhä useammin myös ulkomaalaiset, säännöllisesti rakennusalalla kuuluvat alan työntekijät kuuluvat Rakennusliittoon.

Verohallinto julkaisee 14. maaliskuuta selvityksen rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta. Selvityksessä avataan, miten toimenpiteet ovat kitkeneet harmaata taloutta. HÄSA

Päivän lehti

7.6.2020