Kanta-Häme Hämeenlinna

Makkaraperunat on lähtöisin Perusta, jossa niillä on oma päivä – Hämeenlinnalaisella grillillä voi mennä jopa 80 annosta päivässä

Makkaraperunoista löytyy maininta Suomessa jo vuodelta 1931, mutta nykymuodossa niitä myytiin Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Ruisrockissa vuonna 1970. Kanta-Hämeen keskussairaalan ravitsemusterapeutin Lotta Pelkosen mukaan makkaraperunoita on järkevää syödä kerran tai kaksi kuussa.
Perinteisesti makkaraperunat on tehty sahalaitaisista ranskanperunoista, mutta pikaruojaketjuista tikkuperunat ovat siirtyneet myös grilliruoka-annoksiin. Kuva: Tomi Vesaharju
Perinteisesti makkaraperunat on tehty sahalaitaisista ranskanperunoista, mutta pikaruojaketjuista tikkuperunat ovat siirtyneet myös grilliruoka-annoksiin. Kuvat: Tomi Vesaharju

Jyväskylässä makkaraperunat tunnetaan nimellä taksimiehen erikoinen eli taksari, Kuopiossa sitä sun tätä ja Rovaniemellä makkaraherkku.

Hämeenlinnassa nuoret tilaavat grilliltä mapeja tai makkispekkiksiä.

– Rakkaalla lapsella on monta lempinimeä, sanoo Tanja Koskela hämeenlinnalaisen Mättö-Grillin työntekijä ja entinen omistaja .

Myös makkaraperunoiden vakiolisukkeilla – eli ketsupilla, sinapilla, kurkkusalaatti ja sipulilla – on omat nimityksensä.

– Vanha kansa kutsuu niitä neljän suorana tai perinteisinä.

Makkaraperunat on suomalaisen grilliruoan klassikko, jota saa lähes kaikilta grillikioskeilta. Sitä syödään niin festivaaleilla kuin urheilukilpailujen erätauoilla.

Tanja Koskela on työskennellyt grilleillä 1980-luvun lopulta lähtien. Hän kertoo, että ennen makkaraperunat oli erityisesti työväestön ruokaa, mutta nykyään niitä ostavat enimmäkseen nuoret. Kuva: Tomi Vesaharju
Tanja Koskela on työskennellyt grilleillä 1980-luvun lopulta lähtien. Hän kertoo, että ennen makkaraperunat oli erityisesti työväestön ruokaa, mutta nykyään niitä ostavat enimmäkseen nuoret.

Koskelalla on selitys makkaraperunoiden vuosikymmenten suosiolle: yksinkertaisuus. Niissä yhdistyy kaksi perinteistä suomalaista raaka-ainetta eli makkara ja peruna.

Niiden valmistaminen on hänen mukaansa myös erittäin nopeaa ja yksinkertaista: perunat rasvakeittimeen, makkaranpalat hetken kuluttua perään, rasvan valuttamien, perunamausteen lisäys, annos rasiaan ja lisukkeet päälle.

Ruokakulttuuriin perehtyneellä filosofian tohtorilla ja tietokirjailijalla Liisa Väisäsellä on makkaraperunoiden suosioon pari muutakin teoriaa.

– Ensinnäkin niissä yhdistyy kaksi raaka-ainetta, jotka ovat kohtuullisen edullisia, Väisänen sanoo.

Lisäksi makkaraperunat on helpompi syödä haarukalla rasiasta kuin esimerkiksi hampurilainen. Tästä on etua erityisesti, jos poikkeaa grillille öisin juhlavaatteet päällä.

Keski-Pohjanmaalla syötiin makkarapärinöitä

Suomen murteiden sana-arkistossa on ensimmäinen maininta makkaraperunoista jo vuodelta 1931. Silloin ne eivät olleet vielä nykyisenkaltaista grilliruokaa, vaan ne oli tehty kotona tähteeksi jääneistä makkaroista ja perunoista.

Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen kertoo, että makkaraperunat on tunnettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä lähialueilla 1930–70-luvuilta olevien arkistotietojen mukaan muun muassa nimillä makkarapernat, -perut, -pärinät ja -potut. Pienellä alueella Keski-Pohjanmaalla perinteikästä herkkua on kutsuttu nimellä makkarapäälyt.

– Sitä en tiedä, mistä johtuu, että makkarasta ja perunasta valmistetusta ruoasta on murretietoja erityisesti Pohjanmaalta. Monenlaisia pannulla paistettuja arkiruokia kuitenkin tunnetaan murteissa ympäri maan, Tervonen kertoo.

Tupakan salamyyjät tulivat perunakauppiaiden tilalle

Väisänen kertoo, että grilliruokana makkaraperunat keksittiin 1960–luvun lopulla Perun pääkaupungissa Limassa. Siellä salcipapana tunnettu katuruoka on erityisesti köyhien suosiossa.

Raakamakkarasta ja ranskalaisista perunoista valmistettu herkku on Perussa niin suosittu, että sen kunniaksi on nimetty päivä. Sitä juhlitaan joka vuosi marraskuun kolmantena sunnuntaina.

Perusta makkaraperunat levisivät Väisäsen mukaan nopeasti eri puolille Etelä-Amerikkaa ja Meksikon sekä Yhdysvaltojen kautta Eurooppaan – lopulta myös Suomeen. Väisäsen tietojen mukaan nykymuotoisia makkaraperunoita myytiin ensimmäisen kerran Suomessa Turun Ruisrock festivaalilla vuonna 1970.


”Lopulta poliisit hääsivät myyjät pois paikalta.”


Jo ennen tätä, vuonna 1958 ylioppilaat myivät makkaroita ja perunoita erikseen Helsingin ylioppilastalon viereisellä aukiolla, perunatorilla.

– Taatusti makkaroita ja perunoita eksyi siellä joskus myös samalle lautaselle, Väisänen sanoo.

Väisänen kertoo, että ylioppilaat myivät makkaroita ja perunoita ylioppilastyön hyväksi. Jo tuolloin makkarat ja ranskalaiset perunat liittyivät juhlintaan, ja niitä meni erityisesti öisin, kun ihmiset olivat menossa ravintoloihin juhlimaan tai palaamassa kotiin.

Paikasta tuli erittäin suosittu.

– Koska ylioppilaat olivat evästä ostaessaan usein juhlatuulella, heistä valitettiin. Lopulta poliisit hääsivät myyjät pois paikalta.

Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen, päinvastoin. Väisäsen mukaan peruna- ja makkarakauppiaiden tilalle tuli aika pian pimeän tupakan myyjiä ja jopa huumekauppiaita.

Keinosuoli laski makkaran hintaa

Makkaroita ja ranskalaisia perunoita myytiin 1960-luvulla Suomessa myös muualla kuin ylioppilaiden perunatorilla. Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijan Anna-Elina Hintikan mukaan nakki- ja makkarakioskit yleistyivät kaupungeissa 1960-luvulla.

– Sekä ranskalaiset perunat että makkara eri muodoissa kuuluivat snagarien valikoimaan jo tuolloin, Hintikka kertoo.

Makkaran ja makkararuokien yleistymistä edesauttoivat Hintikan mukaan terveysviranomaisten säädökset ja grillien rajalliset säilytysmahdollisuudet. Koska jauheliha pilaantui helposti, kestomakkara oli helpompi raaka-ainevaihtoehto kioskin pitäjälle.

Makkaran hinta laski 1960-luvulla, kun luonnonsuolesta siirryttiin keinosuoleen ja ruoan kylmäketjut kehittyivät. Myös nämä tekijät valmistivat tietä makkaraperunoiden läpimurrolle.

Jopa 80 annosta päivässä

Tanja Koskela on työskennellyt eri grilleillä vuodesta 1987 lähtien. Hän kertoo, että makkaraperunat tehdään grilleillä hieman eri tavalla. Esimerkiksi peruna- ja makkaralaadut vaihtelevat ja jotkut käyttävät perunamaustetta, kun taas joidenkin mielestä annokseen pitää lisätä ainoastaan suolaa.

Mättö-Grillillä makkaraperunat tehdään HK:n UuKaikki artikkelitnilenkistä. Monet käyttävät Sinistä lenkkiä, mutta Koskelan mukaan Uunilenkki on yhtä hyvä mutta halvempi.

Perinteisesti makkaraperunat on tehty sahalaitaisista ranskalaisista, mutta nykyään tikkuperunat ovat suositumpia. Ne levisivät pikaruokaketjujen kautta myös grilliruoka-annoksiin. Koskelan grillillä makkaraperunat saa molemmista valmistettuna, mutta ilman erillistä toivetta rasvakeittimeen uppoaa tikkuja.

Niiden lisäksi makkaraperunat saa muun muassa bataattiranskalaisista. Ne olivat tänä kesänä yllättävän suosittuja.

– 15 settiä meni päivässä, hämmästyttävää.

Lue myös: Marin Grillin Möttönen siirtää nälän ilman ähkyä – Korona toi myyntipiikin

Tärkeintä makkaraperunoiden valmistamisessa on Koskelan mukaan oikea paistoaika ja makkaran laatu. Perunoita ei saa paistaa liikaa, jottei niistä tule korppuja. Liian lyhyt paistoaika jättää ne puolestaan löysiksi. Makkaran pitää olla hänen mukaansa kuoretonta.

– Etova syödä kuorellista, hän sanoo.

Koskelan mukaan makkaraperunat pitäisi syödä heti, koska rasiassa folioon käärittynä perunat höyrystyvät pehmeiksi.

Koskelan grillillä myydään päivässä vähintään 30 makkaraperuna-annosta. Kiireisimpinä päivinä kaupaksi menee jopa 80 annosta, jos hän on töissä yhdessä grillin omistajan Samu Kukkosen kanssa.

Aikaisemmin makkaraperunat olivat vielä suositumpia kuin nykyään, mutta grilliruokavalikoiman laajeneminen on näkynyt niiden menekissä.

Ensin rasvakeittimeen laitetaan ranskalaiset perunat ja hetken kuluttua makkarakuutiot.

Nykyään makkaraperunat on Koskelan grillillä erityisesti lounasruoka. Jos grilli olisi öisin auki, ne menisivät myös silloin hyvin kaupaksi. Kukkonen kertoo, että tänään lounasaikaan meni noin 50 makkaraperuna-annosta.

Hämeenlinnalaisella Marin Grillillä makkaraperunoita menee noin 35–40 annosta päivässä.

”Jos makkaraperunat on päivittäinen valinta, pitäisi vähän huolestua”

– Vähän tällainen suola- ja rasvapommi, kuvailee makkaraperunoita Kanta-Hämeen keskussairaalan ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen.

Annoksen epäterveellisyyttä lisää se, että grilliannokset ovat hänen mukaan usein isoja ja niissä on harvoin kasviksia, jotka keventäisivät annosta. Vaikka lounas voi olla päivän runsain ateria, hän ei suosittele makkaraperunoita lounasruoaksi. Ne voivat muun muassa väsyttää ja heikentää työtehoa.

Hänen mukaansa makkaraperunoita on järkevää syödä kerran tai pari kuukaudessa, jos ruokavalio on muuten terveellinen.

– Jos makkaraperunat on päivittäinen valinta, pitäisi vähän huolestua.

Hämeenlinnalainen Jani Urpinen on saapunut grillille perjantai-iltana kaverinsa kanssa. He ovat tulossa kaupasta ja lähdössä viettämään iltaan. Ennen sitä on hyvä syödä. Urpinen tilaa makkaraperunat.

Jani Urpisen mielestä maito paras juoma makkaraperunoiden kanssa.

Hän syö niitä melko harvoin, noin neljä kertaa vuodessa. Hän ottaa annoksen kaikilla mausteilla.

Entä miksi hän päätyi ottamaan juuri makkaraperunat?

– Varma ja hyvä!

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic