Kanta-Häme

Rakkaalla lapasella on monta nimeä

Häme on saanut omat – niin mitkä? Tumput, kintaat, lapaset, vanttuut vai rasat?

– Mietimme miten nimetä Hämeen ja Hämeenlinnan omat käsineet. Lapanen ja tumppu ovat molemmat tällä murrealueella käytettyjä, mutta päädyimme lapaseen, sillä tumpusta tulee mieleen työkäsine, Fredrika Wetterhoff -säätiön toimitusjohtaja Jaana Rantanen sanoo.

Vuoden ajan suunnitellun ja lauantaina Häme-päivässä esitellyn Hämeen lapasen lähtökohta on vanha hattulalainen ryijy vuodelta 1796.

– Ryijyn alkuperäistä suunnittelijaa ei voi tietää. Tuohon aikaan oli yleistä, että kutojat kiersivät torpasta toiseen, tekivät ryijyn omien malliensa mukaan ja jatkoivat matkaa, Rantanen kertoo.

Miehille Hämeen lapasia on tarjolla kahta eri väriä, punaista ja vihreää, naisten lapanen sen sijaan on värikkäämpi, ja siinä on nähtävissä ryijyssäkin esiintyvä tulppaaniaihe. Lapaset on suunnitellut Wetterhoffilla oppinsa saanut Marita Metsäkylä.

– Tämä ei ole ihan aloittelevan neulojan heiniä, kirjoneulonta vaatii, että tekijä tietää mitä tekee, Rantanen kertoo.

Häme-lapasen lisäksi omat nimikkolapasensa ovat saaneet myös Hämeenlinna ja Fredrika Wetterhoff. Valmispaketissa saatavat Hämeenlinna-lapaset ja -sukat on kuvioitu muistuttamaan Hämeen linnan muuria, silkkivillasta tehdyt, Rantasen kaupunkilapasiksi tituleeraamat Fredrika-lapaset on kuvioitu tulppaaniaihein.

Hämeestä brändi

Rantanen ei ole kuullut, että Hämeenlinnalla olisi entuudestaan vastaavanlaisia tuotteita.

– Ihan matkailijoitakin ajatellen on ihmeellistä, että Hämeenlinnalla ei juurikaan ole omia tuotteita. En ymmärrä miksi, sillä meillä on Aulangon ja linnan kaltaisia upeita historiallisia kohteita, joita ei kuitenkaan ole nostettu esille tuotteissa, Rantanen sanoo.

Idea Hämeen, Hämeenlinna- ja Fredrika-lapasiin on lähtöisin Wetterhoffin omalta henkilökunnalta.

– Syksyisin pohdimme aina tulevan vuoden tuotekehitysprojekteja ja vuosi sitten ideoimme nämä, Rantanen kertoo.

Puikko siirtyy sukupolvelta toiselle

Hämeenlinna- ja Hämeen lapaset saavat tuoteperheeseen jatkoa myöhemmin. Suunnitteilla on jo ainakin myssy, sukat ja paita.

Rantanen mainitsee neulonnan suosion kasvun, Hämeenlinnan ja Wetterhoffin pitkän historian, sekä taitavien tekijöiden olleen edellytyksiä Häme lapasten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Nuoret ovat alkaneet taas neuloa. Mielestäni käsityötaidolla on taipumus hypätä sukupolven yli. Kun isoäiti neuloo, äidin ei ole tarvinnut opetella taitoa, mutta lapsenlapsi sitten taas tarttuu puikkoihin, Rantanen pohtii.

Neulonnan uuteen nousuun ovat osaltaan myös vaikuttaneet internetin tarjoamat ideasammiot, kuten aktiivineulojien blogit, sekä alati laajeneva tarvikevalikoima. (HäSa)

 

 

 

 

Päivän lehti

30.5.2020