Kanta-Häme

"Ramadanin jälkeen olen erilainen"

Afganistanista Suomeen 11 vuotta sitten muuttanut ja siitä lähin Hämeenlinnassa asunut Bayahin perhe viettää Ramadania, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksättä kuukautta suomalaisittain.

Ramadaniin kuuluu olennaisesti paastoaminen, jonka aikana syömisen lisäksi muun muassa juominen, tupakointi ja kiroilu on kielletty. Ramadanin päättyessä muslimit viettävät kolmipäiväistä juhlaa, jonka aikana he vierailevat sukulaisten ja ystävien luona. Tapaan kuuluu myös, että lapsille annetaan lahjoja ja että sairaita sekä läheisensä menettäneitä tuetaan ja heidän luonaan kyläillään

– Tietenkin kaipaan sitä, minkälaista oli viettää Ramadania Afganistanissa, perheen isä Ahmadshah Bayah sanoo.

Vaikka Bayahit arvioivat Hämeenlinnassakin asuvan yli sata afganistanilaista, puuttuu juhlasta kotimaasta tuttu yhteisöllisyys. Aikaa vierailla ystävien ja sukulaisten kanssa ei ole, sillä töissä on käytävä paastosta huolimatta, ja siitä johtuen energiaa on vähän.

– Mutta totta kai se kasvattaa itsekontrollia, kun ihmiset ympärillämme eivät vietä Ramadania, vaan esimerkiksi syövät ja juovat aivan normaalisti, hän kertoo.

Muslimimaissa Ramadanin aikana on normaalia, että töitä tehdään vain aamupäivästä, kun energiatasot ovat korkeimmillaan. Bayahin perheen vanhemmat kuitenkin työskentelevät normaalisti.

– Olin ennen metallialalla. Pomo oli erittäin tyytyväinen, kun Ramadanin aikaan en viettänyt kahvi- tai ruokataukoja ollenkaan, Ahmadshah Bayah naureskelee.

Jos Ramadan loppuu keskellä arkiviikkoa, on Bayahien odotettava juhlaa viikonloppuun asti, sillä toisin kuin muslimimaissa, Suomessa näitä päiviä ei anneta töistä vapaaksi.

– Onhan kaikki aina parempaa ajallaan, mutta sille ei voi mitään, hän toteaa.

Eläytymistä ja eheytymistä

Ramadanin aikana paastoamisen tarkoitus on paitsi kasvattaa itsehillintää, myös opettaa rikkaille, minkälaista on olla köyhä.

– Tämä auttaa ymmärtämään millaista olisi, ellei olisi rahaa ruokaan. Sitä paitsi kuukauden paasto tekee hyvää vatsalle, perheen äiti Anahita Bayah selittää.

Koraanin mukaan paastonaika kestää auringonnoususta auringonlaskuun, mutta koska Hämeenlinnassa päivä kestää keskikesällä miltei 20 tuntia, elää perhe Istanbulin valoisan ajan mukaan.

– Auringon laskettua Istanbulissa kuuntelemme internetistä rukouksen, jonka myötä meillä on lupa syödä, Ahmadshah Bayah kertoo.

Ramadan vaihtaa joka vuosi paikkaa kalenterissa, ja tänä vuonna se ulottuu heinäkuun 10:nnestä elokuun 18:nteen päivään asti. Nyt ollaan siis puolivälissä.

Perheitä ja paastoja on erilaisia

17-vuotias Maryam Bayah kertoo, että kristinuskoville ystäville vieras Ramadan on aiheuttanut ihmetystä.

– Esimerkiksi viime vuonna Ramadanin viimeiset päivät ulottuivat kesäloman yli koulun alkuun. Minulla oli opettajalta lupa olla syömättä ruokatunnilla, ja kaverini ihmettelivät, että miten kestämme sitä siskoni kanssa, hän kertoo.

Paaston aikaan kuuluu myös se, että auringon nousun ja laskun välillä, ei saa juoda mitään. 14-vuotias ja siten lähes koko ikänsä Suomessa asunut Mahdieh Bayah kuitenkin harrastaa lentopalloa.

– Kyllä minä harkoissa juon vettä, hän sanoo.

Anahita Bayah kertoo, että heidän perheessä lapsia ei pakoteta noudattamaan kaikkia paaston sääntöjä, mutta hän tietää perheitä joissa ollaan ehdottomia.

– Joissain perheissä noudatetaan paastossa suomalaista valoisan aikaa, ja vanhemmat vaativat lapsilta myös samaa, hän sanoo.

Ahmadshah Bayah huomauttaa, että uskonnolle on ominaista, että saumeja eli paastoja on erilaisia ja on tärkeää kunnioittaa toisten tapaa harjoittaa sitä. Jotkut muslimit paastoavat kolme kuukautta.

Aikoinaan paasto kesti koko vuoden, mutta sen kestoa on ajan myötä lyhennetty.

Ramadan uudistaa mielen

Perheen asuinpaikasta johtuen heidän on myös pitänyt luopua moskeijasta käymisestä, sillä lähin on Helsingissä, ja matka sinne on liian pitkä päivittäin kuljettavaksi.

– Täytyy vain toivoa, että Jumala ymmärtää, Ahmadshah Bayah sanoo.

Vaikka Suomessa onkin vaikeaa noudattaa Ramadanin ohjeita täydellisesti, on pyhässä kuukaudessa Ahmadshah Bayahin mukaan kyse ennen kaikkea mielentilasta.

– Nälkäisenä ihminen on väsyneempi ja haavoittuvaisempi. On tärkeää olla kiltti toiselle, ja siihen esimerkiksi kiroilu- ja riitelykielto perustuvat. Ramadanin jälkeen huomaan, että olen erilainen. Minun on hyvä olla, Ahdashah Bayah tiivistää. (HäSa)

Päivän lehti

22.1.2020