Kanta-Häme

Rämeestä rakentuu tanssijoiden kotipesä

Kanta-Hämeessä on paljon tanssin ammattilaisia, mutta ei omaa tanssiteatteria.

Tästä huomiosta lähti rakentumaan Etelä-Hämeen Tanssiopiston rehtori Maiju Miladin ajatus maakunnallisen tanssiteatterin rakentamiseksi.

Vuosi sitten suunnitelmat saivat kertarytinällä vauhtia ja jalostuivat toiminnaksi.

Hämeen rahasto nosti kärkihankkeeksi Kulttuuriyhdistys Kuukernuppi ry:n, jonka tanssiteatteri Rämeen toiminnan käynnistymistä rahasto tuki 40 000 eurolla. Kuukernuppi on myös Etelä-Hämeen tanssiopiston taustayhdistys.

Nyt vuosi on vierähtänyt ja avajaisteos, tanssisatu Hannu ja Kerttu vain muutaman päivän päässä ensi-illasta. Esitystä on ollut kasaamassa iso joukko tanssin ja musiikin ammattilaisia ja harrastajia.

Kun harjoitukset on pidetty tanssiopiston tiloissa, on viime vuonna saatu tuki mennyt lähinnä työryhmän palkkioihin ja materiaalikuluihin.

Ammattilaiskaartia edustavat muun muassa tanssijat Riku Koskinen sekä Tuula Penttilä, koreografi Sini Mäenpää ja teokseen musiikin säveltänyt Pekka Pitkäkoski. Teoksen on tuottanut Paula Susitaival.

Hannu ja Kerttu on toteutettu yhteistyössä Riihimäen Teatterin kanssa. Rämeelle tämä on tarkoittanut tukea tuotantoon ja markkinointiin.

Maiju Miladin mukaan ammattilaisteatterin kanssa yhteistyön tekeminen toi ennen kaikkea myös työrauhan, kun Räme sai keskittyä puhtaasti teoksen valmisteluun.

Riihimäen Teatterin näkökulmasta Hannu ja Kerttu jatkaa keväällä nähtyjen satujen sarjaa. Tämänkertainen produktio tosin on lapsiyleisölle tarkoitettu toisin kuin Kultalampi tai The Grimm Book of Horrors.

Teoksen musiikin on säveltänyt Pekka Pitkäkoski, joka on myös käsikirjoittanut sadun yhdessä Miladin kanssa. Esityksessä musiikki soitetaan nauhalta.

Tanssisatu perustuu Grimmin veljesten muistiinkirjoittamaan satuun. Maiju Miladin mukaan näyttämöllä nähdään tanssin ja musiikin keinoin kuvitettu Kertun kasvutarina.

Kun avajaisteos on valmis, on aika ryhtyä miettimään Rämeen jatkoa.

– Alusta asti olen pohtinut, tulisiko Rämeestä esimerkiksi taideosuuskunta tai jollain tavalla itsenäinen, Milad sanoo.

– Oma visioni Rämeestä on, että haluamme työllistää ja tuoda yhteen Kanta-Hämeen taiteen ammattilaisia. Maakunnassa on paljon tanssin harrastajia ja opettajia, mutta ei tanssiteatteria.

Milad ja uudessa produktiossa mukana olevat näkevät Rämeen eräänlaisena maakunnallisena kotipesänä ammattilaisille.

– Siellä voi kohdata oman alan ihmisiä, mutta myös tehdä esityksiä, joita voidaan kierrättää eteenpäin, Tuula Penttilä sanoo.

On mahdollista, että Hannu ja Kerttukin palaa lavalle vielä toukokuun esitysten jälkeen. Maiju Miladin mukaan alustavia keskusteluja on käyty muun muassa siitä, voitaisiinko teos nähdä Hämeenlinnan Hippaloilla kesällä 2017.

– Teoksessa on rooleja, joissa on kahden jopa kolmenkin hengen miehitys. Olemme miettineet, kuinka pienellä porukalla olisi mahdollista lähteä esiintymään. HÄSA