Kanta-Häme

Rantakäärmeestä kerätään havaintoja

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on valinnut vuoden 2014 lajiksi rantakäärmeen (Natrix natrix).

Etelä-Suomen meri- ja rannikkoalueille tyypillinen matelija esiintyy Suomessa Oulun korkeudelle asti, mutta on Etelä-Hämeessä hyvin harvinainen. Lajia on tavattu Hämeen suurilla järvillä, muun muassa Iso-Roineella ja Päijänteellä. Muun muassa sotien jälkeinen laiduntamisen väheneminen on rajoittanut lantaloissakin viihtyvän rantakäärmeen esiintymistä.

Rantakäärme on metriseksi kasvava käärme, jonka tunnistaa pään takana olevista keltaisista laikuista. Ruumiin väri on yleensä harmaa tai vihertävä, selässä ja kyljissä voi olla musta täplärivi. Pieni osa rantakäärmeistä on kokonaan mustia, ja tällöin erottaminen mustasta kyystä on hankalaa. Kyy ei kasva yhtä pitkäksi ja sen silmän mustuainen on kissamaisen kapea; rantakäärmeen mustuainen on pyöreä. Etelä-Hämeen kangasmetsissä tavallinen kyy viihtyy myös rantaniityillä. Rantakäärme on puolestaan mieltynyt rantakivikoihin.

Rantakäärmeet heräävät horroksesta maalis-huhtikuussa, parittelevat keväällä ja sen jälkeen valmistautuvat syys-lokakuussa alkavaan talvehtimiseen syöden kesällä hyönteisiä, pikkukaloja, sammakoita ja jyrsijöitä.

Naaraat munivat kesällä 10-30 munaa rannalle ajautuneisiin kasvivalleihin tai ihmisen tekemiin komposteihin. Poikaset kuoriutuvat heinä-elokuun taitteessa, ja kriittisestä ensimmäisestä talvesta selvittyään rantakäärme voi elää vuosikymmeniä. Suomalainen ikäennätys on 28 vuotta.

Laji on ihmiselle vaaraton ja rauhoitettu.