Kanta-Häme

Rantakukka on kasvimaailman selviytyjä

Hamkin Lepaan yksikössä on käyty tänä kesänä todellinen kasvien kestävyyskilpailu.

Lehtori Outi Tahvosen ohjaamana on selvitetty, mitkä kasvit kestävät äärimmäisten olosuhteiden toistumista parhaiten.

Pahimmillaan kasvit ovat joutuneet sietämään kuuden päivän täydellistä kuivuutta ja kuuden päivän totaalista hukuksissa oloa koko kesän.

– Jos oikealta puutarhurilta kysytään mikä kasvi kestää kuusi päivää veden alla, olisi vastaus varmaan lumme, naurahtaa tutkimusryhmää vetänyt Tahvonen.

Vastikään päättynyt ja hukutuskokeeksi kutsuttu kenttäosuus kuitenkin paljasti, että selviytyjiä on muitakin.

Tutkimukseen valittiin mukaan 15 kasvia.

Niin sanottujen varmojen tapausten lisäksi kokeeseen otettiin mukaan yhteistyökumppaneiden eli Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien ehdottamia kasveja. Näiden lisäksi mukaan otettiin myös kasveja, joille annettiin mahdollisuus yllättää.

– Mukaan ei otettu hempeitä hilavitkuttimia, vaan skrodeja puskia, jotka kestävät äärioloja.

Tutkimuksen kannalta kiinnostavimmat yksilöt löytyivätkin yllättäjä-ryhmästä. Ääriolojen vaihtelua sietivät yllättävän hyvin atsalea, kanukka, kurjenmiekka ja rantakukka.

Kuuden päivän hukuksissa olo koitui sen sijaan esimerkiksi vaahteran kohtaloksi. Kevyemmän käsittelyn saaneessa ryhmässä, jossa kolmen päivän upoksissa oloa seurasi kuuden päivän kuivuus, vaahterat eivät kuolleet, mutta kärsivät kasvitaudeista.

Kahden eritasoisen hukutusryhmän lisäksi kokeessa oli mukana myös kolmas verrokkiryhmä, joka sai koko tutkimusajan hyvää hoitoa.

Kaikilla koekasveilla oli hiekkainen kasvualusta, joka läpäisee helposti vettä.

– Pyrimme siihen, että vesi menee tavallaan käsijarru päällä läpi eikä hulahda kerralla.

Tutkimuksen avulla on mahdollista saada vinkkejä siitä, miten hulevesiä pystytään hallitsemaan entistä paremmin alati tiivistyvässä ja yhä sateisemmassa kaupunkiympäristössä. Kerralla satavan veden määrä lisääntyy ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Jos hulevesiä kyetään viivyttämään pihoilla ja puutarhoissa, voidaan parhaimmillaan vähentää tulvia alarinteillä.

Perinteisten säiliöiden ja tynnyreiden lisäksi hulevesiä voidaan myös viivyttää sadepuutarhojen avulla. Sadepuutarha on sateella lammikoituva, mutta poutajaksoilla hyvin kuiva kasvupaikka.

Sadepuutarha ei ole kaiken kattava ratkaisu, mutta niiden avulla voidaan Tahvosen mukaan parhaimmillaan hallita kaupunkitulvia.

Tutkimustietoa voidaankin soveltaa etenkin isojen, tiiviiden kaupunkikeskustojen suunnittelussa.

Hämeenlinnan näkökulmasta sadepuutarhojen käyttö voisi tulla harkintaan esimerkiksi silloin, jos kaupunki ryhtyisi pohtimaan vaikkapa Sairion kaltaisen alueen tiivistämistä tontteja lohkomalla.

Entä millainen kotipuutarhuri voisi innostua sadepuutarhoista?

– No ainakin sellainen säätäjä, tekninen kotipuutarhuri, sellainen joka tykkää kokeilla. Ajatus on, että lätäkköä ei nähtäisikään ongelmana. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020