Kanta-Häme

Rantareitti ei ole koskaan valmis - Historia ja nykyisyys lyövät ylävitosen keskustan rannoilla

Aika muuttaa Vanajavettä nuolevaa rantareittiä koko ajan. On mahdollista, että vuodet venyttävät sitä vielä 10-tien varteen ja Virveliin asti.
Hämeenlinnan rannat ovat olleet perinteisesti liejuisia ja niihin on yritetty saada vähän pitoa kivivalleilla. Kivettyjä pientareita on rautatiesillalta Hopeaseppien sillalle asti. Vankityövoima on korjannut kiveyksiä viimeksi kesällä Kenraalintalon rannassa.

Rantareitti yllättää.

Vai tiesitkö, että aivan 1900-luvun alussa asennetut Viipurintien puusillan kaiteet ja valaisimet ovat edelleen käytössä rantareitillä?

Tai että rantareitillä olevien penkkien malli on otettu suoraan Aulangolta löytyneestä Hugo Standertskjöldin penkistä?

Kun rantareitin isä Timo Tuomola oli Hämeenlinnan kaupunginmetsänhoitajana, täyttivät Suomen ensimmäisen Kansallisen kaupunkipuiston valmistelut hänen päivänsä.

Työ kannatti. Kansallisen kaupunkipuiston rantareitistä on tullut Hämeenlinnan keskustan sydän. Kuuden kilometrin reittiä kierretään joka vuosi 200 000 kertaa.

– Ajattele, miljoona kilometriä kuntoilua. Sen arvoa ei voi rahalla mitata, eläkkeellä oleva Tuomola naurahtaa tyytyväisenä.

 

Timo Tuomola pitää erityisesti rantareitin suurimmista puista, Kaupunginpuiston kuusista. Ne on ilmeisesti istutettu ainakin 150 vuotta sitten. Varikonniemessä ihastusta herättävät puolestaan tsaarinpoppelit.

Rantareitti syntyi yhtä jalkaa Kansallisen kaupunkipuiston kanssa vuosituhannen vaihteessa. Ensimmäiset neuvottelut olivat jo vuonna 1999. Vaikein kädenvääntö käytiin ratahallintokeskuksen ja Oy VR-Rata Ab:n kanssa ennen kuin rata-alue saatettiin kaavoittaa puistoksi.

Hämeenlinna selvisi kädenväännöstä voittajana ja aika teki rautatien kapeasta huoltotiestä osan rantareittiä. Nyt rannassa on kolme näköalatasannetta ja näkymästä kertovat taulut.

– Rantareitissä on kerroksellisuutta, joka tekee siitä mielenkiintoisen. Historia on koko ajan läsnä niin kuin sen tietenkin pitääkin olla näin vanhassa kaupungissa, Tuomola miettii.

Neuvotteluille ei ole loppua etenkin, jos puiston rantareittiä jatketaan Kantolan kautta kymppitien reunaa vielä Virveliin. Ajatusta on hellitty Hämeenlinnassa jo vuosia.

 

Rantareitti saatiin avatuksi Hämeenlinnassa vuonna 2006, kun kaupunki sai käyttöönsä ns. Kenraalipuiston rannan Linnan kasarmin alueella. Enää reitti ei katkennut kesken kaiken.

– Voi sitä tunnetta, kun vietimme avajaisia. Se oli oikea kansanjuhla, Tuomola muistelee 12 vuotta myöhemmin.

Vanajaveden rannat on jätetty Hämeenlinnassa rakentamatta poikkeuksellisen yksimielisesti. Osasyynä on tosin voinut olla se, että keskusta on ollut kolmesta suunnasta järven saartama ja yhdessä vallan otti lieju.

Vanajaveden länsiranta oli helppo valjastaa rantareitille, mutta itäranta oli pitkään täynnä teollisuutta. Rata toi omat vaikeutensa Kansallisen kaupunkipuiston synnyttämiseen.

Aika poisti Metsä-Serlan tehtaat, turkistehtaan ja Pronssivalun. Paikalle alettiin rakentaa asuntoja. Maisema muuttui.

– Rantareitin varrella oli kaikkea mahdollista. Esimerkiksi vaneritehtaan alueella meni tunneli Vanajaveteen, jonka kautta uitettiin tukit järveen. Loppujen lopuksi me täytimme tunnelin, mutta kyllä se vielä jäljellä on. Varmemmaksi vakuudeksi tunneli valaistiinkin, Tuomola sanoo.

 

Työt jatkuvat. Esimerkiksi rantojen kiveyksiä korjattiin vielä tänä kesänä Linnan kasarmin kupeessa. Ilman Rikosseuraamuslaitosta ja vankityövoimaa, ei rantareitti olisi yhtä upea. Vangit ovat tehneet töitä peräti 5000 henkilötyöpäivää.

Mikä ihme tekee rantareitistä näin suositun?

– Sitä minäkin olen miettinyt, kun meillä on kuitenkin Hattelmala, Ahvenisto ja Aulanko. Olen tullut siihen lopputulokseen, että ranta tuo ulottuvuutta, järvi avaruutta. Sitä paitsi: ei sitä Linnan horisonttia ihan joka kylässä ole. HäSa

Rantareitillä on 32 puulajia. Laivarannanpuistolle antaa ilmettä aivan järven pintaa hipovat piilipuut. Ainakin osan puista on istuttanut Albert Theodor Böök (1858 – 1943), joka veti vuonna 1910 perustettua Hämeenlinnan kaupunkirantojen järjestelytoimikuntaa. Osaa puista odottaa lähivuosien aikana kaataminen.

 

Rantareitillä on kaikkiaan 13 puistoa, joista 8 on länsirannalla ja loput järven itäisellä puolella. Laivarannanpuiston jälkeen seuraa Maaherranpuisto ja sitten pikkuruiset Aleksis Kiven ja Eino Leinon puistot ennen kuin vuorossa onkin yleisesti tunnetut Linnanpuisto ja Kaupunginpuisto eli Parkki.

 

Rannan kevyen liikenteen väylällä on erikoisia kivipaasia. Ne ovat olleet alun perin Vanajaveden yli kulkeneen puisen sillan kaiteita. Kun Viipurintielle rakennettiin uusi rautarakenteinen silta vuonna 1909, otettiin osa puusillasta säästäväisesti talteen. Sillalla olleet poikkeuksellisen kauniit valaisimet ovat nykyisin myös rantareitillä taidemuseon rannassa.

 

Vanajaveden itärantaa hallitsivat vuosikymmenet teollisuus ja rautateiden huoltotyöt. Junaradan viereen rakennettiin vuonna 1999 kapea huoltotie, jonka kaupunki sai kunnostaa. Rantareitin syntysanat oli lausuttu. Vanhoista ajoista on jätetty muistuttamaan suljettu tunneli, jonka kautta Metsä-Serlalle uitettiin tukit.