fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Raparperi paraatipaikalle ja herukka raja-aidaksi? Hämeenlinnassa kokeillaan uusia tapoja lisätä kasvien kasvua ja vähentää ravinnekuormaa

Hamkin tutkimushankkeessa pihavalmentajat auttavat 25 perhettä saamaan kasvit kukoistamaan entistä vähemmällä kastelulla ja lannoittamisella.
Yksittäisellä pihallakin on väliä. Outi Tahvonen kertoo, että jo puutarhakasvien sijoittelulla otollisimmille paikoille voi vähentää ylimääräisten ravinteiden tarvetta. Omalle pihalle voi valita hiiltä sitovia monikerroksisia kasveja, kuten puuvartisia puita ja pensaita, jotka tuottavat parhaassa tapauksessa myös satoa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Yksittäisellä pihallakin on väliä. Outi Tahvonen kertoo, että jo puutarhakasvien sijoittelulla otollisimmille paikoille voi vähentää ylimääräisten ravinteiden tarvetta. Omalle pihalle voi valita hiiltä sitovia monikerroksisia kasveja, kuten puuvartisia puita ja pensaita, jotka tuottavat parhaassa tapauksessa myös satoa. Kuvat: Ville-Veikko Kaakinen

Tähän aikaan vuodesta puutarhamyymälöistä kannetaan kotipihoihin pussitolkulla kalkkia ja kevätlannoitteita. Harva pysähtyy ajattelemaan, onko näin pakko toimia.

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Outi Tahvonen kertoo, että vähempikin riittäisi.

Pientaloalueet ovat yksi merkittävä lähde vesistöjen ravinnekuormituksessa.

– Se johtuu siitä, että me ylilannoitamme pihojamme. Meissä on aika syvällä ajatus, että keväisin kuuluu toimia näin.

Mistä toimintamme kumpuaa, se kiinnostaa Tahvosta.

– Olemmeko pihanomistajina mukavuudenhaluisia vakioiden noudattajia, vai määrääkö naapuripaine pihanhoitotoimemme? Tahvonen kysyy.

Hamkilla tutkimushanke, joka tarjoaa myös pihavalmennusta

Outi Tahvosen johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään parhaillaan hämeenlinnalaisten asenteita ja ympäristötietoisuutta oman pihan hoidon suhteen.

Lisäksi hanke tarjoaa tämän kesän aikana oman pihavalmentajan 25 hämeenlinnalaispihalle.

– Kunpa saisimmekin ihmiset huomaamaan, että piha on kuin lemmikki – välillä se tarvitsee vettä, välillä vähän lisää ravintoa. Niinpä pihan kasveista huolehtiminen on kuin puudelin hoitoa. Kaikkea ei anneta kerralla, vaan silloin, kun lemmikki sitä tarvitsee, Tahvonen vertaa.

“Pitäisi herätä miettimään luonnon kiertokulkua”

Omakotitalojen asukkaille mainostetaan usein linnunkylpyaltaita ja muita yksittäisiä ratkaisuja pihojen tarpeisiin.

Tahvonen haluaa herättää ihmiset tarkastelemaan pihojaan enemmän syklisten prosessien eli kiertokulkujen kautta.

– Esimerkiksi jos otan talteen vettä tästä rännin päästä, voin kastella sillä tämän vieressä olevan kasvimaan, jolloin en tarvitse niin paljon vesijohtovettä kasvuun. Ja mitä paremmin kasvi kasvaa, sitä paremmin se sitoo hiiltä.

Kompostointi tai vaikkapa lahoaidan rakentaminen ovat hyviä tapoja hyödyntää pihanhoidossa syntyvää kasvi- ja puujätettä. Silloin aineksen sisältämä hiili ja muut ravinteet jäävät tontille.

– Emme ole kuitenkaan väkisin tunkemassa jokaiseen pihaan kompostia, koska tiedämme, että se saa osalla ihmisiä karvat pystyyn. Motivaation pitää lähteä asukkaista itsestään. Jos asia koetaan taakaksi, innostus ei ole pysyvää, Tahvonen tietää.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Juuri nyt on trendikästä istuttaa pihalle dynaamisia maanpeitekasveja, jotka lähtevät kilpailemaan pinta-alasta. Tässä esimerkiksi peippi ja tuivio käyvät taistelua elintilastaan, Outi Tahvonen kertoo. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Juuri nyt on trendikästä istuttaa pihalle dynaamisia maanpeitekasveja, jotka lähtevät kilpailemaan pinta-alasta. Tässä esimerkiksi peippi ja tuivio käyvät taistelua elintilastaan, Outi Tahvonen kertoo.

Hiilen sitoijia tarvitaan puutarhassa

Ympäristön kannalta silläkin on väliä, mitä kasveja pihoilla kasvaa. Parhaita hiilen sitojia ovat puuvartiset kasvit, kuten puut ja pensaat.

Jos verrataan vaikkapa juuresten kasvatusta hedelmäpuihin, niin toisessa viljelysykli kestää yhden vuoden ja toisessa kymmeniä vuosia.

Juuresmaalla kasvatetaan kasvia koko vuosi sadonkorjuuta varten ja kaivetaan sitten kerralla kaikki pois – myös se hiili, mikä kasviin on sitoutuneena. Puuvartisessa kasvissa puumassa säilyy ja vain sato korjataan talteen.

– Sotien jälkeen perustettujen rintamamiestalojen pihojen mitoitus perustui siihen, että tontti pystyi tuottamaan viisihenkiselle perheelle suurin piirtein vuoden ravinnon. Siellä oli siis tilaa marjoille, hedelmille ja juureksille.

Tämän päivän kaupunkiviljelyprojekteissa ihmiset innostuvat usein erityisesti yrttien kasvatuksesta.

– Harva meistä kuitenkaan pysyy elossa viikkotolkulla basilikalla. Kaupunkiviljely onkin nyt vähän sellaisessa hurmoksellisessa hörhöilytilassa, jossa unohtuu, onko kyse harrastuksesta, elitistisestä peippailusta vai oikeasta ravinnon tuotannosta, Tahvonen naurahtaa.

Lue lisää: Onko piha työleiri vai henkireikä? Hamk järjestää webinaarin ja kutsuu kaupunkilaisia puutarhatutkimukseen (Hämeen Sanomat 26.4.2020)

Suloisesti sekaisin

Miten viljelyksiä voisi sitten tuoda esteettisesti osaksi pihaa?

– Brittiläinen lähestymistapa on cottege garden, jossa koriste- ja hyötykasvit ovat sekaisin. Ei siis välttämättä erotella kukkapenkkiä ja vihannesmaata toisistaan, Tahvonen kertoo.

Lisäksi hän suosisi etenkin pienillä pihoilla monikäyttökasveja.

– Sama kasvi voisi toimia siis sekä näkösuojana että ravintokasvina. Vaikkapa mustaherukka raja-aitana.

Kolmanneksi Tahvonen muistuttaa, ettei porkkana välitä, kasvaako se suorassa rivissä vai ympyrässä. Kasvimaan voi suunnitella vaikkapa kaaren muotoiseksi taustaistutukseksi näyttävän kukkapenkin ja marjapensaiden väliin.

– Ja onhan raparperikin oikeastaan koristekasvi. Miksi se pitäisi lykätä jonnekin piiloon katseilta? Tahvonen kysyy. HÄSA

Hamkin tutkijayliopettaja Outi Tahvonen kannustaa omakotitalojen asukkaita istuttamaan pihoilleen hiiltä sitovia puuvartisia pensaita ja puita, jotka tuovat samalla myös syötävää satoa.

Vielä ehdit vastata

Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja Edu-tutkimusyksiköissä on käynnissä pihaan ja puutarhaan liittyvä kyselytutkimus Hämeenlinnan kaupunkialueen pientaloasukkaille.

Vastausaikaa on jatkettu juhannukseen saakka.

Kyselyyn jo vastanneista on valittu 25 hämeenlinnalaisperhettä, jotka saavat täksi kesäksi pihavalmentajan, jonka kanssa kehitetään oman pihan kaupunkiviljelyä ja hiilen sidontaa.

Mikä ihmeen hiili?

Maassa oleva hiili on pitkäkestoista.

Lisäksi hiiltä sitoutuu puuvartiseen kasvillisuuteen.

Hamkin hankkeessa valmentajat auttavat etsimään tontilta sen mikroilmaston, veden saatavuuden ja maaperän kannalta hyviä paikkoja monikerroksiselle kasvillisuudelle.

Kysely ja seurantatutkimus ovat osa Kaupunkiviljelystä järkiruokaa- ja Carbon 4.0 -hankkeita.

Kysely löytyy Hamkin nettisivuilta.

Menot