Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupungin tilaama raportti: Suomen toriparkeilla menee hyvin, Lahdessa etenkin

Lahden kaupungin ja sen pysäköintiyhtiön edustajat kertoivat Raatihuoneella, kuinka sikäläinen toriparkki alkaa tuottaa jo voittoa. Sen sanotaan myös auttaneen keskustan kehittämisessä.
Reino Helin aloitti yleisökysymykset keskiviikkoillan toriparkkikeskustelussa Raatihuoneella. Kuva: Tomi Vesaharju

Toinen tämänvuotinen toriparkkia puinut avoin keskustelutilaisuus veti keskiviikkona Raatihuoneelle vähemmän väkeä kuin edellinen. Eikä tunnelmakaan ollut niin kuuma kuin elokuun helteessä.

Kaupunki oli antanut tilaisuudelle otsikon Kehitetään keskustaa, puhutaan P-torista.

P-torin eli toriparkin mahdollinen rakentaminen ei ole vastustajien mielestä keskustan oikeanlaista kehittämistä. Tämä kuului nyt vain muutamassa yleisökysymyksessä, vaikka tilaisuuden vetäjä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kehotti nyt kysymään illan vierailta.

Onko Hämeenlinnan toriparkkisuunnitelmissa huomioitu pohjavesi? On. Otetaanko rahat eläkeläisiltä? Ei.

Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen ja Lahden Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Sari Alén pääsivät vastaamaan moneen sikäläistä toriparkkia koskeneeseen, negatiivissävyiseen kysymykseen – positiivisesti.

– Kysyy keltä vaan, toriparkin vaikutukset ovat olleet puhtaasti myönteisiä, vastasi Helminen erääseen kysymykseen.

Torikauppiaat ovat tyytyväisiä kun suoraan toriparkista nousee asiakkaita. Toriparkkia käyttää nyt jo noin tuhat autoilijaa päivässä.

Parkkipaikkoja torin lähistöltä täytyi poistaa vain viisikymmentä. Kaupungin taloutta toriparkin rakentaminen ei ole rasittanut.

Keskustaan on tullut kaksi tuhatta asukasta lisää. Rakentaminen on lisääntynyt selvästi.

 

Lue myös: Yllätyskäänne toriparkkiväännössä: puolueet sopivat äänestyksen korvaavasta kyselystä – Lopullinen päätös lykkäytyy (8.11.2019)

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.

Kaupungin omistaman Lahden Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Sari Alén kertoi yhtiön pystyneen lyhentämään toriparkkia varten ottamaansa lainaa jo yli kolmanneksella. Kuva: Tomi Vesaharju

Voiko Hämeenlinnaa verrata paljon isompaan Lahteen?

Kysymys ”verrokkikaupunkien” vertailukelpoisuudesta nostettiin odotetusti esiin. Voiko Hämeenlinnan tilannetta verrata kooltaan liki kaksinkertaiseen Lahteen?

Kaupungille selvityksen Suomen toriparkkihankkeista tehneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin edustaja Jouni Lehtomaa ei vastannut suoraan, vaan sanoi, että ainakin Lahdessa satsaus ja riskinotto on kannattanut.

Hän nosti esiin myös enemmän Hämeenlinnan kokoisen Mikkelin ja sanoi kokemusten toriparkista olevan siellä yhtä positiiviset kuin Lahdessa.

– Myös pienet menevät kovaa vauhtia eteenpäin, Lehtomaa sanoi, viitaten Lempäälän ja Kangasalan pysäköintihankkeisiin.

Lehtomaa sanoi monta kertaa, että pelkkä toriparkki ei riitä, vaan sen on liityttävä kaupunkikeskustan muuhun kehittämiseen. Ilman toriparkkia Hämeenlinnan välimatka kilpailijakaupunkeihin Lehtomaan mukaan kasvaa.

Uutinen jatkuu videon jälkeen.

 

”Keskustan kehittäminen lähtee liikkeelle toriparkin myötä”

Ramboll valitsi selvitykseensä kahdeksan toriparkkia ja kolme rakenteilla olevaa, joista kaksi (Kangasala ja Lempäälä) rakennetaan maan päälle.

Raportti myös arvioi toriparkin vaikutusta paikkakunnan keskustan kehittymiseen. Jokaisesta toriparkista annetaan sanallinen arviointi ja ”vertailuluku” (1–5) kehitysvaikutuksesta.

Valmiista toriparkeista neljällä raportoidaan olleen merkittävän suuri vaikutus (5) keskustan kehitykseen. Yhden toriparkin vaikutus oli suuri (4) ja kolmen muun kohtalainen (3).

Lähes kaikissa kaupungeissa kiinteistöjen kehittäminen lähti liikkeelle vasta, kun päätös toriparkin toteuttamisesta oli sitovasti tehty. Jos toriparkkia ei olisi rakennettu, kiinteistöjä olisi kehitetty ”vaatimattomammin” tai ei lainkaan.

Raportin tekijät kirjoittavat haastatelleensa kuntien ja niiden pysäköintiyhtiöiden edustajia. Seitsemän kaupungin kohdalta ei raportista löydy tietoa haastatelluista.

Käytetyistä lähteistä valtaosa on uutisia eri tiedotusvälineistä.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.

Lahden Kaupungingeodeetti Juha Helminen kertoi Lahden kokemuksista oman toriparkkinsa kanssa. Kuva: Tomi Vesaharju

Maksajina kaupungit ja yksityiset, yhdessä ja erikseen

Toriparkkien kustannusten tarkastelu on raportin mukaan suuntaa antava, sillä ”niiden muodostumisesta ja jakautumisesta ei ole täysin tarkkoja ja samankaltaisia tietoja”.

Ilman oheistöitä toriparkin rakentamiskustannus olisi Hämeenlinnassa laskennallisesti noin 47 000 euroa yhtä autopaikkaa kohti. Kalliimmaksi rakentaminen tuli noin laskettuna Kuopiossa, Seinäjoella ja Oulussa.

Kaupungin omistama pysäköintiyhtiö omistaa toriparkin Kuopiossa, Lahdessa, Seinäjoella ja Oulussa. Kuntien yhtiöt ovat investoijina myös Kangasalla ja Lempäälässä.

Kotkassa kaupunki omisti yhtiön aluksi, mutta se myytiin tappiollisena Kauppakeskuskiinteistöt FEA:lle. Sen omistavat vakuutusyhtiöt ja norjalainen kiinteistörahasto.

Mikkelissä osakkaina on kaupungin lisäksi kauppoja, pankki, kiinteistöyhtiöitä ja valtion Senaatti-kiinteistöt, Vaasassa myös kauppatorin ympäristön kiinteistöyhtiöitä.

Täysin yksityisellä rahalla on rakennettu Joensuun toriparkki. Sen omistaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Myös Turun rakenteilla oleva toriparkki on yksityinen.

Oulussa tulos positiiviseksi vasta kahdeksan vuoden päästä

Raatihuoneella Rambollin Lehtomaa sanoi, että useissa toriparkeissa taloudellinen tulos on ollut odotettua positiivisempi. Raportissa noin sanotaan vain Lahden toriparkista. Viime vuonna sen talous lähenteli nollatulosta, vaikka sellainen oli budjetoitu vasta muutaman vuoden päähän.

Tänä vuonna Lahden toriparkki tuottaa jo voittoa, kertoi toimitusjohtaja Sari Alén. Lainaa on jo pystytty lyhentämään 5,9 miljoonaa euroa 17 miljoonasta.

Mikkelin Toriparkki Oy:n taloudellinen tila kuvataan hyväksi: sen kaikki tilivuodet ovat olleet voitollisia.

Kotkan toriparkissa ensimmäinen pysäköintitunti on ilmainen. Toriparkin ympärillä olevat yritykset maksavat siitä pysäköintiyhtiölle.

Oulun Kivisydän-kallioparkin tuloksen ennustetaan muuttuvan positiiviseksi vuonna 2027.

Muiden neljän toriparkin talouden tilasta ja kehityksestä raportti ei kerro.

Raportti maksoi 4515 euroa

Seitsemäntoistasivuisen Suomen toriparkit, nykytilaselvitys -raportin hinta oli elokuussa tehdyn virkamiespäätöksen mukaan 4 515 euroa.

Valtuusto tekee näillä näkymin lopullisen päätöksen toriparkista huhtikuussa.

Kaupunki järjestää P-torista pop up -infon Goodmanissa kahden viikon päästä ja toisen maaliskuussa.HÄSA