Kanta-Häme

Rapujen kasvattaja kaipaa lisää senttejä

Tuhansittain rapuja lymyää kasvatusaltaissa Hämeenlinnan ja Janakkalan rajamaaston syrjäisessä kolkassa Perinkään ja Viialan kylien välissä.

Altaiden ympärille on vedetty kirkkaasti peilaavia metalliaitoja, joiden yläpuolella kiertää sähköpaimen. Karkailevatko ravut, vai mistä on kyse, yrittäjä Tapani Oksanen?

– Aidat ovat saukkojen vuoksi. Pari vuotta sitten ne söivät talvella 500–600 jokirapua, minkä vuoksi niitä on edelleen vähän, ravunkasvattaja kertoo.

Ryöstöravustus loppui aitojen ilmaannuttua. Saukot säikkyvät peilikuvaansa, ja viimeistään liian ylös nostettuun kuonoon nappaava sähköisku pysäyttää kutsumattomat vieraat.

– Mutta variksille emme mahda mitään. Ne napsivat rapuja varmaan satamäärin, Oksanen kertoo.

Kanta-Hämeen viimeisen kaupallisen ravunkasvattajan, Hämeen Vesiviljely oy:n, altaissa on kasvatettu rapuja vuodesta 1986. Tapani ja Leena Oksanen ovat jatkaneet yritystä ”eläkeharrastuksena” vuodesta 2000 lähtien.

Istutuksien määrä vähentynyt

Vaikka kotimaisten rapujen kysyntä on suurta, saavat tuhannet ravut kasvaa lähteestä vetensä saavissa ja Mommilanjärveen laskevissa lammikoissa vuosia rauhassa.

Syynä on rapuistutusten väheneminen.

– Vielä 2000-luvun alussa istukkaita meni paljon, mutta määrä on vähentynyt istutusten epäonnistuttua, Leena Oksanen kertoo.

Yritys myy noin 4000 rapua vuodessa istutuksiin, pääasiassa lähivesiin Proagria Hämeen ja suojeluyhdistysten kautta. Ruokaravut kävisivät muuten kaupaksi ravintoloihin, mutta vaatimukset ovat kovia.

– Ravintolat haluavat jopa 14-senttisiä rapuja. Mittaan kasvaminen kestää viisikin vuotta, Tapani Oksanen sanoo.

Suoramyyntiä vakioasiakkaille

Lähiruokabuumin aikana luulisi, että kuluttajat käyvät hakemassa rapuja jonoksi asti suoraan tuottajalta.

– Meillä on vakituisia asiakkaita, mutta emme voi markkinoida suoramyyntiä, koska tuotanto ei riitä. Ravintolat saattavat vaatia viisikin sataa rapua kerrallaan, emmekä pysty takaamaan sellaisia määriä, Oksaset kertovat.

Tuottajalta noin kymmensenttisten rapujen hinta on pari euroa ja suurempien 2,5 – 3 euroa kappaleelta.

– Varsinaista ruokarapujen myyntiä varten pitäisi olla enemmän kasvatusalaa, Tapani Oksanen kertoo.

Oksaset ovatkin harkinneet laajentavansa kasvatuslammikoiden määrää nykyisestä noin 6500 neliöstä. Nykyisten altaiden vierestä on hankittu peltoala, jolle olisi mahdollisuus kaivaa kahden hehtaarin kasvatuslammikko.

Toinen mahdollisuus on elämysmatkailu, johon lähiseudun mökkiläiset ovat yrittäjiä kannustaneet. Sitä silmällä pitäen tontille on rakennettu suuri, viimeistelyä vaille valmis kota. Rapujen lisäksi tunnelmaa luovat omassa lammessaan uiskentelevat nieriät ja taimenet, jotka hyökkäävät ahneesti veteen heitetyn ruuan kimppuun.

– Kaloja ei ole kuitenkaan tarkoitettu myyntiin, vaan omaan käyttöön. Tosin vielä emme ole hennonneet niitä kalastaa, vaan savustettavat olemme ostaneet marketista. (HäSa)