Kanta-Häme

Raskaat kumipyörät laulavat runkoteillä

Hämeen liitto penää kymppitien ja kantatie 54:n tieosuutta mukaan maanteiden runkoverkostoon.
Hämeen liitto haluaa yhteyden Forssasta Riihimäelle ja Hollolaan saakka runkotieverkostoon.

Asetusluonnos maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta noteeraa Kanta-Hämeestä palvelutasoluokkaan I kakkostien, kolmostien ja ysitien sekä rataosuuden Helsinki–Riihimäki–Tampere ja tavaraliikenteen osalta rataosuuden Riihimäki–Lahti. Kymppitietä, 54-tietä tai Turun–Toijalan rataa ei mainita.

Hämeen liitto esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että maanteiden runkotieverkkoon sisällytetään mukaan myös valtatien 10 tieosuus Forssasta kantatielle 54 ja edelleen kantatie 54 kymppitien liittymästä Riihimäen sivuitse aina valtatielle 12 Hollolaan saakka.

Liitto perustelee, että kantatie 54:n ja valtatie 10:n osuus täydentää erinomaisesti maakunnallista ja valtakunnallista tieverkkoa ja runkoteiden verkostomaisuutta itä-länsi -suunnassa. Kantatien 54 rooli raskaan liikenteen kuljetuksissa on merkittävä. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee tieosittain 400:sta 800 ajoon vuorokaudessa.

Runkoverkko palvelee pitkämatkaista liikennettä. Runkoverkkomääritys pyrkii turvaamaan ennen kaikkea elinkeinoelämän raskaalle liikenteelle sujuvat kuljetusreitit.

Maateiden runkoverkon palvelutaso ryhmitellään kahteen luokkaan: taso I ja taso II. Tason I maanteillä nopeusrajoituksen on oltava pääosin yhtäjaksoisesti vähintään 80 km/h ja moottoriteillä vähintään 120 km/h.

– Välillisesti tämä tarkoittaa sitä, että myös kunnossapidon ja hoitotason täytyisi olla sellaista, se mahdollistaa sen nopeuden ylläpitämisen, arvioi suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta.

Tason II runkoteillä ohitusmahdollisuuksia voi olla vähemmän ja liittymiä maantielle enemmän kuin tason I maanteillä.

Hämeen liitolla ei ole intressejä esittää koko kymppitietä runkotieksi. Hämeenlinnan kantakaupungin alueella kymppitie on linjattu kaupunkimaiseksi taajamaväyläksi, johon voi liittää maankäyttöä vapaammin kuin runkotien varressa.

Heikki Pusa arvioi, että runkotien status koko kymppitiellä johtaisi Hämeenlinnan kantakaupungissa raskaisiin liittymäjärjestelyihin kuten eritasoliittymiin ja kahlitsisi maankäyttöä. Runkotiellä pitkämatkaisen liikenteen jouheva eteneminen on etusijalla paikallisliikenteeseen nähden.

Pirkanmaan maakuntahallitus haluaa myös Toijalan–Turun radan lisättäväksi runkoverkkoon, sillä se kytkee toisiinsa Tampereen ja Turun seudut, maan kaksi suurinta kaupunkiseutua pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hämeen liitto ei ottanut lausunnossaan Toijalan–Turun rataan kantaa.

Emme tietenkään Pirkanmaan liiton esitystä vastusta. Meille se sopii vallan mainiosti, Pusa sanoo. HÄSA