Kanta-Häme

Rästivuokra on huonoa lainaa

Ylivelkaantuneita auttavassa Takuu-Säätiössä näkyy toistuvasti se, kuinka maksuhäiriömerkinnän ja perinnän pelko saa velallisen maksamaan ennemmin muita velkoja kuin vuokraansa.

– Paniikissa maksetaan vain velkoja, vaikka tärkeintä olisi varmistaa asunnon säilyminen. Sen menetys on perintäkulujen kertymistä tai palkan ulosmittausta pahempi asia, kertoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Vuokraveloista aiheutuva maksuhäiriömerkintä estää uuden asunnon saamisen vielä varmemmin kuin muunlaiset merkinnät.

Velkakierre jatkuu

 Pantzarin mukaan vuokra jätetään usein maksamatta, koska ajatellaan, ettei yhdestä vuokrarästistä ole vaaraa. Vuokraan menee kuitenkin rahaa joka kuukausi noin 500–1 000 euroa. Se on puolet monen ihmisen nettotuloista.

 – Ihmiset eivät mieti, että seuraavassa kuussa maksettavaa vuokranantajalle on kaksinkertaisesti.

Takuu-Säätiön asiakkaista 20 prosentilla on vuokra- tai vastikerästiä. Sitä on keskimäärin noin 2 000 euroa, mutta myös 6 000–8 000 euron suuruiset vuokravelat ovat tavallisia.

Yksinhuoltajilla ja yksinasuvilla on vuokravelkaa saman verran kuin pariskunnilla, vaikka kustannukset ovat suhteessa suuremmat. Yksinasuminen on selvä taloudellinen riski esimerkiksi sairastuessa tai työttömäksi jäädessä.

Pantzar toivoo, etteivät vuokranantajat sallisi useita vuokrarästejä tai jatkuvaa vuokrien viivästymistä.

Ennakointi ratkaisuna

VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino kertoo, että rästivuokrien saatavat ovat ainakin vuoden ajan pysyneet samalla tasolla.

– Meillä käytössä ennakointi, yritämme estää pahimmat tilanteet ennen kuin ne kärjistyvät.

Käytännössä se tarkoittaa, että VVO:lta soitetaan asiakkaalle, ennen kuin häätövaroitusta lähetetään. Kun 2 kuukauden vuokra on rästissä, aletaan häätövaroitusta valmistella.

Maksujärjestelyistä voidaan myös keskustella.

– Aika usein on niin, että kesälomakuukausina on piikki saatavissa, sanoo Heino.

Hän arvelee sen johtuvan siitä, että kesälomareissut maksetaan ensin, ja vuokra jätetään myöhäisempään.

Talouden nousussa vaara

Hämeenlinnan Asunnot oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola kokee, että tilanne on näyttäytynyt pikemminkin päinvastaisena.

– Kun taloudellinen tilanne on huono, ihmiset tahtovat pitää asunnoistaan entistä lujempaa kiinni.

Hänen mukaansa vaaranpaikka on siinä, kun talous lähtee nousuun. Silloin rahaa käytetään niihin asioihin, joihin ei aiemmin ole ollut varaa.

Riekkolan mukaan vuokraa ei saisi olla rästissä yhtään. Jos kuun alussa on eräpäivä, niin jo puolessa välissä kuuta lähtee kirje siitä, missä vuokra viipyy.

– Näissä asioissa pitää toimia nopeasti. Yhden kuukauden ongelmiin yleensä löytyy aina ratkaisu, mutta jos vuokraa on rästissä 3–4 kuukautta, ei tukiverkkoja tahdo löytyä.

Häätöjä tänä vuonna jo 109

Kanta-Hämeen ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Kari Kulmala kertoo, että lama on selvästi lisännyt häätöjä.

– Vuokrarästejä ei meillä erotella muista saatavista, joten niiden määrästä en osaa sanoa

Täyteenpantuja häätöjä oli toukokuun loppuun mennessä tänä vuonna Kanta-Hämeessä 109 kappaletta. Lisäystä viime vuoteen on 4 kappaletta. Vuonna 2013 toimitettiin yhteensä 245 häätöä. (HäSa)