Kanta-Häme Hämeenlinna

Video: “Ratamestari” Tauno Hovila on mies Alajärven luisteluradan ja hiihtoladun takana

Alajärven jäällä on kulkenut jo vuosia luistelurata ja hiihtolatu rinnakkain. Niiden takan on Tauno Hovila. Viime talvena hänelle kertyi jäällä 1 300 kilometriä.
Tauno Hovila kurvailee Alajärven jäällä latukoneeksi pyhiteyllä vanhalla Toyotalla, johon hän hankki vanhat telat Janakkalasta. Kuva: Esko Tuovinen

Alajärven jäällä on noin 40 sinistä potkukelkkaa siistissä rivissä. Vanhimmat niistä lienevät 50–60 vuotta vanhoja. “Lainaa kelkka, palauta tähän”, lukee kyltissä.

– Nyt liikkeelle pääsee vaikka pieni suku samaan aikaan, Luolajan “ratamestari” Tauno Hovila nauraa.

Hän on pitänyt jo vuosia huolta siitä, että Alajärvellä pääsee talvisin hiihtämään ja luistelemaan, kunhan on keliä. Ideana on saada ihmiset liikkeelle.

– Monet ovat sanoneet, että missään muualla ei pääse lykkimään kelkalla, kun tiet ovat aina hiekoitettu.

Viime talvena Hovila laskeskeli, että parina viikonloppuna yhden tunnin aikana jäällä olevat hiihtäjät tekivät 130 ohitusta.

– Koko päivän ohitukset olisivat varmaan iso luku. Pitäisi saada ladun varteen jokin laskuri.

 

Potkukelkkoja on rivissä sen verran, että jäälle pääsee vaikka suvun kesken.

Alajärveä on väännetty luistelu- ja hiihtokuntoon jo toistakymmentä vuotta. Hovila jatkoi veljensä aloittamaa talkootyötä viitisen vuotta sitten.

– Kaupungilta olen saanut polttoainerahaa. Muutaman vuoden tein omaan piikkiin. Siinä kuluu muutama sata litraa polttoainetta ja naftaa talven aikana. Ihmisiä houkuttelee enemmän kiertävä lenkki kuin edestakainen suhaaminen.

Viime talvena Hovilan trippimittariin tuli yli 1 300 kilometriä Alajärven jäältä. Siihen määrään Hovila sai ajaa aika monta kierrosta neljän ja kahdeksan kilometrin lenkeillä.

Hovilan koneilla eli Terrillä ja latukoneeksi pyhitetyllä vanhalla Toyotalla – johon löytyivät Janakkalasta vanhat telat – kurvaillaan parhaillaan Alajärven jäälle, jossa hiihtolatu ja luistelurata kulkevat rinnakkain.

– Kunhan sieltä tulisivat kunnon pakkaset, niin puolentoista viikon päästä pitäisi jäälle päästä. Nyt siellä on märkiä kohtia, joista ei hiihtämällä yli pääse.

Tervaniemen toisella puolella on vielä vettä kiusana neljän kilometrin lenkillä. Soininsaaren reitti on kahdeksan kilometrin mittainen.

 

Tauno Hovila on tehnyt Alajärven jääkenttää omaan piikkiinsä, että saisi ihmiset liikkumaan. Nykyisin hän saa kaupungilta polttoainerahaa.

Hovilan mukaan hyviä latukoneita olisi maapallo väärällään, mutta niillä ei järvenjäälle mennä, sillä painoa koneilla voi olla pari tuhatta kiloa.

– Ne ovat pian ahventen valtakunnassa sitten suit sait. Velipoika kerran pudotti Terrin jäihin. Terrikään ei paina kuin sellaisen tuhannen kiloa.

Tuolloin Hovilat vartosivat kuukauden päivät, että jäät vahvistuivat. Sen aikaa Terri oli hyvin säilöttynä jäiden alla.

– Teimme kolmijalkakelkan, panimme traktorin tukkivinssiin ja väkipyörän avulla saimme Terrin ylös. Sen jälkeen kyllä alettiin mittailla jäitä hitusen tarkemmin, Hovila nauraa.

Tällä hetkellä Alajärven jään paksuus on noin 19 senttimetriä. Hovila odottaa, että jää vahvistuisi 25 senttimetriin.

Potkukelkat ovat tämän talven koko perheen hitti, Hovila arvelee. Kelkat poikineen hän kunnosti aisaparinsa Kari Lehtosen kanssa.

Porukan pienimmille on tehty Alajärvelle myös napakelkka. Vauhtia toimittajalle antavat Hovila, Markku Huostila ja videokuvaaja Lauri Seppänen.

– Kelkkoja ei tarvitse säästellä, ne ovat käyttöä varten. Eikä tarvitse pelätä, jos niitä vähän hajoaa. Viime vuonna meni puolen tusinaa. Ne ovat vanhoja, vintiltä kerättyjä kuivia koppuroita. Ja kiitämme kaikkia lahjoittajia, Hovila sanoo.

Jääradalle löytää, kun navigaattoriin iskee osoitteen Välläntie 165. Luolajassa perille vievät tienvarsiopasteet. HäSa