Kanta-Häme Hämeenlinna

Rauhoittuneessa Katumassa aseet eivät enää laula – "Vielä 10 vuotta sitten täällä sattui ja tapahtui"

Luonto on lähellä katumalaisten sydämiä ja koteja, palvelut puolestaan kaukana. Asukkaat kertovat, että Katuman meno on nyt rauhallisempaa kuin menneinä vuosikymmeninä.
Tarja Friman on asunut Katumalla yli 20 vuotta. Itäinen Lähiökeskus on katumalaisten oma olohuone. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Tarja Friman on asunut Katumalla yli 20 vuotta. Itäinen Lähiökeskus on katumalaisten oma olohuone. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Lokakuisena aamupäivänä Katumantien varsi on hiljainen. Yksittäisiä kulkijoita näkyy silloin tällöin koira hihnan päässä. Bussipysäkillä seisoskelijat vaihtavat muutaman sanan, muuten äänimaiseman täyttää roska-auton kolina ja lehtipuhaltimien tasainen hurina.

Näkemän perusteella ei uskoisi, että Katumalla on maine Hämeenlinnan levottomana lähiönä.

Tarja Friman on asunut yli 20 vuotta Katumalla. Vuosien aikana hän on nähnyt, miten lähiö on muuttunut.

– Asukkaat ovat ehkä muuttuneet, nykyään Katumalla asuu enemmän rauhallista väkeä. Vielä 10 vuotta sitten täällä sattui ja tapahtui, nykyään on niin rauhallista, että melkein toivoisi tapahtuvan, Friman toteaa.

Aikamääreessään Friman on oikeassa. Esimerkiksi vuonna 2005 uutisoitiin katumalaismiehestä, joka ammuskeli parvekkeeltaan viereisen talon parvekkeella olleita naapureita.

Friman istuu Itäisessä Lähiökeskuksessa, Hämeen Setlementin Katumalla sijaitsevassa toimipisteessä – asukkaiden olohuoneessa.

Lähiökeskus tarjoaa katumalaisille saman katon alla useita eri palveluita. Keskuksella asukkaat saavat apua atk-asioissa, voivat juoda kahvit, käydä jumppahetkissä tai vaikkapa saada apua lomakeasioihin ja sosiaalipalveluihin.

Hämeen Setlementin ohjaaja Lilli Lindström toivoo, että yhä useampi katumalainen löytäisi lähiökeskukseen.

Mainettaan parempi lähiö

Lähiön olohuoneessa keskustelu kääntyy nopeasti kalastukseen. Viereisessä pöydässä istuva Jani toteaa, ettei Katumajärveltä ole vuosiin saanut kunnolla kalaa. Setlementin toiminnassa mukana oleva Erja Paulamäki puolestaan muistaa ajan, kun järveltä saatiin hyviä saaliita.

Paulamäki ehti asua 12 vuotta Katumalla. Lähiön maineen hän tuntee, muttei allekirjoita kaikkea.

– Katuman maine on huonompi kuin mitä Katuma oikeasti on.

Lähiöstä löytyy toki omat öykkärinsä, mutta siltä osin se ei eroa todennäköisesti mistään muustakaan Suomen asuinalueesta.

Keskustelun kääntyminen kalastukseen kertoo paljon siitä, miten tärkeää luonnon läheisyys on alueen asukkaille.

– Asuin aikoinaan kerrostalon yläkerroksessa. Asunto oli räyskä, mutta näkymä ikkunasta oli kuin taideteosta olisi katsonut, Paulamäki kertoo.

Tänään sumu verhoaa järven satiiniinsa. Vastarannan puut erottuvat vain hentona ääriviivana. Rannalla on yksi kalastaja onkimassa. Ensimmäiset yöpakkaset eivät ole vielä ajaneet heinäsorsia etelään, vaan ne tulevat uteliaina pyörimään jalkoihin.

Kasper ja Petro Jylhä kävivät lounaalla Katumixerissä. He eivät asu Katumalla, mutta alue on tuttu töiden puolesta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Kasper ja Petro Jylhä kävivät lounaalla Katumixerissä. He eivät asu Katumalla, mutta alue on tuttu töiden puolesta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ei apteekkia, kauppaa tai pankkiautomaattia

Kun katumalaisilta kysyy mitä palveluita he kaipaavat, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä. Apteekkia lähiössä ei tosin ole, eikä kauppaakaan. Eniten asukkaat kaipaisivat kauppaa, koirapuistoa ja pankkiautomaattia.

Palveluiden suhteen Niina Seppälän Katumixer-elintarvikekioskilla on liki monopoliasema.

Seppälä tietää, ettei Katumalta mennä kauppaan ihan parilla askeleella. Sen takia hän on varannut hyllyihinsä pesuaineita ja muita päivittäistavaroita ruoan lisäksi. Tiskiltä voi tilata kebabia, grilliruokaa ja tietenkin hotsia.

Hän itse on asunut Katumalla vasta puoli vuotta. Hän tuntee lähiön maineen, muttei ole itse pitänyt aluetta levottomana.

– Puhuvat, että Katuma on rauhatonta, mutta ihan hyvää aluetta tämä mielestäni on, Seppälä sanoo.

Kioski henkii lähiöromantiikkaa – televisiossa pyörii iskelmä-tv, vuorossa on toivekappale Tommi Soidinmäen Saunaralli. Pistä korvasi taa, että ollaan Suomesta. Järveen uimaan vaan ja suoraan saunasta. Sattumaa vai ei, ollaanhan sentään Katumalla, aivan järven kupeessa.

Ruska on kullannut Katumajärveä reunustavat puut. Luonnon läheisyys on tärkeä osa lähiön identiteettiä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Ruska on kullannut Katumajärveä reunustavat puut. Luonnon läheisyys on tärkeä osa lähiön identiteettiä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Olohuone tarjoilee kotiruokaa

Ravinnon suhteen myös lähiökeskus auttaa alueen asukkaita. Tiistaina keskuksesta saa kotiruokaa kolmen euron hintaan, myös mukaan. Keskiviikkona puolestaan järjestetään maksuton hyvän tahdon ruokailu.

Setlementin kehittämispäällikkö Marianna Roine on ollut mukana kehittämässä toimintaa yhdessä alueen asukkaiden, 3. sektorin ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa ja toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen.

Kauppa Katumalta lähti kolme vuotta sitten. Paulamäen mukaan kauppa voitaisiin tuoda takaisin, mutta siellä pitäisi olla tuplamiehitys.

Kaupungilla-juttusarja:

Lue myös: Sadat opiskelija-asunnot ja pientalot sopivat toistensa lomaan Visamäessä (12.10.2019)

Lue myös: Kaurialan kaupunginosa on monien aikakausien sekoitus – Asukkaat arvostavat rauhallisuutta ja keskustan läheisyyttä (4.10.2019)

Lue myös: Ridge Forresterin torilta puuttuu vain hotsikiska – Jukolaa kehutaan mainettaan rauhallisemmaksi (28.9.2019)

Lue myös: Ei ristin sielua – Tarvasmäessä asuu tyytyväisiä ihmisiä (21.9.2019)

Hämeenlinnan 18. kaupunginosa

Katuman asutus keskittyy Katumantien varteen Katumajärven rannalle.

Lähiössä asuu noin 1000 asukasta, suurin osa kerrostaloissa.

Ensimmäinen kaava alueelle laadittiin 1940-luvun lopussa ja Katumantie 25 -kerrostalo nousi 1950-luvun alussa.

1970–80 luvuilla alueelle rakennettiin lisää kerrostaloja. 2010-luvun alussa Katumalle rakennettiin myös rivitaloja.