Kanta-Häme

Rauniokirkon suojelussa on monta mutkaa

Muinaisjäännöksen suojelemista ei ole aina tehty helpoksi. Pälkäneen rauniokirkon suojaaminen ilkivallalta törmäsi muinaismuistolakiin. Rauniokirkko on yli 500 vuotta vanha. Sen katto on sortunut syysmyrskyssä vuonna 1890, mutta kirkkoa vaalii ja kunnostaa suojeluyhdistys. Sakasti on jo katettu ja asehuoneen kattamista valmistellaan.

Aika ajoin paikalla on esiintynyt pientä ilkivaltaa, joka on kohdistunut pääasiassa irtaimistoon, ja suojeluyhdistys suunnitteli kirkkoon valvontakameroita. Niitä varten paikalle oli tarkoitus kaivattaa kaapelioja kirkon pohjoispuolella sijaitsevaan sakastiin. Kaivuuta varten piti käynnistää koekaivaukset yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Heti koekaivauksien alkuvaiheessa maasta paljastui luita. Tässä kohtaa kuvaan astui muinaismuistolaki. Sen mukaan yhdistyksen hankkeesta olisi aiheutunut muinaisjäännösten erityinen tutkiminen ja erityisiä toimenpiteitä näiden säilyttämiseksi. Silloin yhdistyksen olisi pitänyt korvata myös tästä aiheutuvat kustannukset.

Kun etukäteen ei tiedetä, paljonko luita löytyisi, ja onko mukana haudattu esineistöä tai tekstiilejä, olisi ollut mahdotonta arvioida kaivauksien kustannuksia etukäteen. Pienellä yhdistyksellä ei ollut rahkeita siihen ryhtyä. Näistä syistä koekaivaukset keskeytettiin.

Yhdistys keksii keinot

Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Asko Valkama ei vastoinkäymisestä huolimatta halua arvostella vuodelta 1963 peräisin olevaa muinaismuistolakia.

– Kyllä laille varmaankin perusteensa on. Pykälien muuttaminen on pitkän aikavälin asia, eikä sitä tällaisen takia lähdetä tekemään. Hautausmaa on sijainnut paikalla todennäköisesti jo kauan ennen kirkkoa.

Valkaman mukaan yhdistys selvittää nyt muita vaihtoehtoja. Hänen mukaansa yhdessä asiassa voi tulla ylitsepääsemätön este, mutta muita keinoja löytyy aina.

– Kamerat voitaisiin esimerkiksi sijoittaa pääsisäänkäynnin vieressä sijaitseviin pylväisiin. Niistäkin aluetta saa tarkkailtua hyvin.

Koekaivauksetkaan eivät menneet hukkaan, sillä niistä löytyi paljon tutkittavaa Museovirastolle. Tuloksia kaivauksista ei vielä ole, mutta niiden avulla saatettiin löytää alkuperäinen kirkkoa ympäröineen kiviaidan sijainti.

Rauniokirkko muistuttaa menneistä

Kirkkoon kohdistunut ilkivalta ei ole Valkaman mukaan ollut erityisen vakavaa.

– Mutta on se aina harmillista.

Valkaman mukaan rauniokirkko on tärkeä vielä nykyajankin kiireisille ihmisille.

– Se on muistomerkki kaukaa menneiltä ajoilta. Viileiden seinien suojassa istuessaan ymmärtää sijansa ja menneisyytensä. (HäSa)