Kanta-Häme

Rautalangasta vääntäminen palkittiin

Hämeenlinna Lyseon lukion matematiikan opettajat Aki Kontturi ja Anne-Mari Keränen yllättyivät torstaina kuullessaan, että heidät palkitaan työryhmänä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkinnolla ansiokkaasta työstä matemaattisten aineiden opetuksessa.

Kumpikin työryhmän jäsenistä saa henkilökohtaisen 2 500 euron palkinnon. Palkinnot jaetaan virallisesti keskiviikkona 8. kesäkuuta Helsingissä.

Kontturi ja Keränen ovat rakentaneet yhteisopettajuutta erityisesti tänä vuonna lukion ensimmäistä luokkaa käyneille tarkoitetussa tiimijaksossa, jossa oli heidän lisäkseen mukana myös esimerkiksi kielten opettajia.

Palkinnon aiheina olivat myös heidän tekemänsä yrittäjyyskasvatus ja yritysyhteistyö.

Opettajien yhteistyöverkosto Lyseolla on laaja. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi SSAB:n kanssa kokonaisen kurssin verran. Opiskelijat pääsivät tutustumaan SSAB:n työntekijöiden tarinoihin ja siihen, millaista on olla töissä eri asiantuntijoiden kanssa tuotekehityksestä viestintään.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen kertoo, että palkinnoilla säätiö haluaa kannustaa opettajia jatkamaan ja kehittämään laadukasta työtään.

– Jos ajatellaan Suomen mahdollisuuksia pärjätä ja olla elinvoimainen, on opettajilla todella iso merkitys siihen, millaiset voimavarat meille kehittyy jatkossa.

Lasten ja nuorten oppimat taidot muodostavat sen, millaista osaaminen tulevaisuuden Suomessa on.

Kontturi ja Keränen eivät ole huolissaan siitä, etteikö matematiikka kiinnostaisi opiskelijoita.

– Kyllä matematiikkaa halutaan oppia, sanoo Kontturi.

Hänen mukaansa matematiikka on yleisaine, joka kehittää ajattelua ja auttaa poimimaan suuresta informaatiomäärästä olennaisen.

– Eli sille on nykymaailmassa yhä suurempi tarve.

Myös Keränen kiittelee opiskelijoiden kiinnostusta aineeseen.

– Opetan itse lyhyttä matematiikkaa, ja sitä kirjoitetaan kyllä todella paljon. Mielenkiintoista on myös, että lukion ykköset lukevat tänä vuonna koko Hämeenlinnassa todella paljon fysiikkaa.

Keränen kiistää vanhat ennakkoluulot siitä, että tytöt opiskelisivat poikia vähemmän matematiikkaa.

– Fysiikassa tyttöjä on ehkä vähän vähemmän, mutta koko ajan tulee lisää kiinnostuneita opiskelijoita sinnekin.

Moni opiskelija on kiinnostunut lääketieteestä ja tekniikasta lukion jälkeen, ja edellytys näille aloille pääsemiseksi on matemaattisten aineiden osaaminen.

– Vahvuuteni on vääntää rautalangasta, pohtii Keränen.

Hänen mukaansa opiskelijoille yritetään kehittää erilaisia tukitoimia ja saada opiskelu sujumaan.

– Ja jos se ei suju, niin sitten kehitetään eriyttäviä toimenpiteitä. Erityisesti Aki yrittää pitää opiskelijat lukemassa pitkää matematiikkaa niin pitkään kuin se vain on mahdollista.

Kontturin mukaan koulun tehtävä on tukea oppilasta saavuttamaan haaveensa.

– Joillekin asiat ovat helpompia kuin toisille. Opettajan haaste on löytää ne tavat ja keinot, miten jokainen kiinnostuu opetettavasta asiasta, sanoo Kontturi.

Kontturin mukaan matematiikan opetuksen kehittämisessä täytyy pohtia erityisesti digitalisaatiota.

– Ryhmäkokoja kasvatetaan, mutta samaan aikaan on tarve yhä henkilökohtaisempaan opetukseen.

Keräsen mukaan suurin ongelma matemaattisten aineiden opettamisessa on tällä hetkellä kiire.

– Opetussuunnitelman laajuus ja ylioppilaskirjoitusten hektisyys eivät jätä aikaa harjoittelemiselle. Syksyllä voimaantulevat uudet opetussuunnitelmat eivät ainakaan helpota asiaa.

Keräsen mielestä opettajan on tärkeää muistaa, että elämässä on muutakin kuin matematiikka ja ihmisenä kasvaminen on tärkeää.

– Joskus se, mitä opiskelijalle kuuluu, on tärkeämpää kuin derivointi, hän tiivistää. HÄSA

Päivän lehti

29.1.2020