Kanta-Häme

Rautatiet tarkastetaan jalkapatikassa

Radantarkastajat etsivät alkavia vikoja ja häiriötekijöitä junaradoilla ja rata-alueilla. Tarkoituksena on ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Vikoja etsitään silmämääräisesti kiskoista, niiden pinnasta ja kiinnitysosista. Ratavarressa olevien liikennemerkkien pitää olla kunnossa, eikä kasvusto saa olla liian lähellä rataa tai sen yläpuolella kulkevia sähkölankoja.

Kävelytarkastus tehdään junavuorojen välissä. Ennen tarkastuksen alkua täytetään asiaan kuuluvat kaavakkeet. Työlupa pyydetään kauko-ohjaukselta Tampereelta.

– Työlupa täytyy pyytää erikseen jokaista junien väliä varten. Junan mentyä ohi soitamme siis Tampereelle uudestaan, Moilanen kertoo.

Myös radan tukikerrosta, eli sepeliä ja sen määrää, tulee seurata. Rata voi kallistua tai siihen voi tulla painaumia. Näitä kutsutaan geometrisiksi virheiksi. Vaihteisto tarkastetaan erikseen.

Rataosuudet Riihimäeltä Tampereelle ja sieltä edelleen Parkanoon kuuluvat Länsi-Suomen kunnossapitoalueeseen. Tarkastajia tällä yli 200 kilometrin mittaisella radalla on kaksi.

Alueen radat kävellään läpi pari kertaa vuodessa sääolosuhteista huolimatta ja juna-aikataulujen armoilla. Kesällä tarkastuksia voidaan tehdä myös öisin.

Kävelytarkastuksessa käydään läpi 6-10 kilometriä rataa päivässä. Työpari kävelee ensin itäistä rataa ja palaa läntistä takaisin. Puolia vaihdellaan, jotta viat tulee varmasti huomattua.

– Tarkastuksen tarkoitus on ennakoida alkavia vikoja. Näin saadaan aikaan myös kustannussäästöä. Eilen noin kuuden kilometrin matkalta kirjasimme vajaat kymmenen vikaa, Moilanen kertoo.

Jokainen vika ja virhe kirjataan heti sähköiseen järjestelmään. Myös sanelin toimii hyvänä apuvälineenä.

Kävelytarkastuksen lisäksi koko Suomen junaradat ajetaan läpi radantarkastusvaunu Emmalla. Eniten käytössä olevat pääradat tarkastetaan useimmin. Radat Riihimäeltä Tampereelle ja Parkanoon ajetaan Emmalla kuusi kertaa vuodessa.

Radantarkastajan työhön vaaditaan junaturvallisuuskoulutus. Myös radan päällysrakenteisiin on perehdyttävä. Ennen tarkastustöitä Moilanen työskenteli VR:n liikennepuolella. Turvallisuusasiat kerrataan vuosittaisessa koulutuksessa.

– Radantarkastuksen turvallisuuteen on paneuduttu erittäin hyvin. Onnettomuuksia tai vaaratilanteitakaan ei tapahdu. Suojavaatteiden lisäksi käytämme kypärää ja turvakenkiä. Tärkein työväline turvallisuudenkin kannalta on puhelin. Sitä ei saa missään nimessä unohtaa.

Kun vikoja kirjataan järjestelmään, määrittelevät tarkastajat sille vakavuuden mukaan korjausaikataulun. Tarvittaessa alueelle voidaan määrätä nopeusrajoitus.

– Jos siis juna hidastelee asemien välissä, saattaa se johtua turvallisuussyistä. Henkilö- ja kalustovahinkoja pyritään näin välttämään, Moilanen sanoo.

VR Track Oy:n lisäksi Suomessa rataverkon kunnossapidosta vastaa Destia Oy. Palvelujen tilaaja on Liikennevirasto, jonka vastuulla junaradat nykyään ovat. HÄSA

Päivän lehti

1.4.2020