Rautatientorille sopii kauppahalli asuinkerroksineen.
Kanta-Häme Riihimäki

Rautatietorista Riihimäen keskustan ydin – Keskustavisio maalaa asemanseudulle uusia asuntoja noin 5 000 hengen tarpeisiin

Uusia asuntoja kaavaillaan rautatieaseman ympärille.

Asukkaat pääsevät tällä viikolla tutustumaan visiokuviin tulevien vuosikymmenten Riihimäestä. Havainnekuvat ja piirrokset esitellään ensi viikon torstaina 31. tammikuuta kaupunkilaisille kauppakeskus Atomissa.

– Viemme suunnitelmat kauppakeskukseen, joka on tulevan kaupunkikeskustan ytimessä. Kaupunkilaiset voivat tutustua visioon kauppamatkallaan, kertoo vt. kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki.

 

Kaupunkilaisten käden jälki näkyy visiossa, sillä asukkaat ideoivat tulevaa kotikaupunkiaan viime syksynä työpajoissa. Riihimäkeläiset haluavat ihmisen kokoisen kaupungin, jota ei rakenneta kohti pilviä.

– Kuntalaisten kehitysehdotukset käytiin tarkkaan läpi ja ideat näkyvät visiotyössä. Kaupunkilaiset toivoivat muun muassa Rautatienpuistoa paremmin esille sekä Rautatietorille enemmän elämää, vt. yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala sanoo.

Voimala muuttuisi upeaksi asuintaloksi.

 

Vuoteen 2045 ulottuvan keskustavision mukaan Rautatietorista tulee Riihimäen keskustan ydin vaihe vaiheelta.

Jos rakentaminen etenee vision mukaan, kaupunki kasvaa 5 000 asukkaalla. Aseman seudulle ja Jokikylään nousee uusia asuinkerrostaloja. Peltokylään rakennetaan uusi monimuotoista asumista yhdistelevä vapaakaupunkialue, jossa on tilaa kerros- ja pientaloille sekä erilaisille kokeiluille.

Kaupunkikuvassa suositaan Riihimäellä historiallisesti käytettyjä materiaaleja eli puuta ja tiiltä.

Keskustan tiivistyminen tukee Riihimäen tavoitetta kehittyä pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Asukkaiden arki rullaa jatkossa entistä paremmin kävellen, pyöräillen tai robottibussin kyydissä.

Asemalta Hämeenaukiolle, Hämeenkatua Kauppakadun kautta Pohjoiselle rautatiekadulle kulkee robottibussi. Kehää kiertävän linjan sisälle jää rauhallisen, kävelypainotteisen liikenteen alue.

 

Tulevaisuudessa aseman jalankulkualue voisi yhdistyä Veturitalleihin, joissa voisi olla putiikkeja, hotelli ja ravintoloita. Kauppakeskus Atomin ympäristöön rakentuisi urbaania kaupunkitilaa. Pysäköinti sijaitsisi korttelissa, jossa pysäköintilaitoksen päällä on asuntoja.

Hämeenaukio muuttuu vehreäksi kaupunkiaukioksi, jolla on myös tilaa oleskella. Jokikylässä rakennetaan asumista uuden pienen järven ympärille. Korttelit ovat osittain kokeellisia ja ilmastovaikutuksiltaan vähäisiä.

Miten tästä eteenpäin?

– Nyt valmistunut visio etenee helmikuussa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Sen jälkeen päästään käynnistämään masterplanin eli yleissuunnitelman laadinta. Samalla neuvotellaan maanomistuksesta ja investoinneista, kertoo kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

Aseman seudun kehittämisessä tarvitaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkurin (sd.) mielestä rohkeaa maapolitiikkaa.

– Riihimäen kehityksen kannalta suunnitelmien toteuttaminen on kohtalonkysymys. Tarvitaan poliittista tahtoa ottaa käyttöön esimerkiksi lunastusmenetelmä. Osa maasta on valtion omistuksessa Peltosaaren ja aseman ympäristössä eikä se saa estää vuosikymmeniksi rakentamista, Miia Nahkuri toteaa.

 

Peltosaaren kehittämistä on kymmenen vuoden ajan rajoittanut, ettei kaupunki omista monitoimi-päiväkodille ja radan varren rakentamiseen suunniteltua maa-aluetta.

Kun keskustavisio etenee ja kaavamuutokset saadaan kuntoon, ensimmäiset uudisrakennukset on helpointa toteuttaa kaupungin omistamalle maalle.

 

Asema-aukio on kaupungin maata ja samoin Jokikylä. Toisaalta uskomme myös muiden maanomistajien lähtevän toteuttamaan omia hankkeita. Kaupallisen tilan tarvetta ei juuri nyt ole, joten uudisrakentaminen keskittyy asuntotuotantoon, uskoo Riihimäen Tilat ja Kehityksen toimitusjohtaja Mika Herpiö.

Keskustan suunnitteluun nivotaan myös Peltosaaren koulun ja päiväkodin tarve sekä paikoitusalueet.

Riihimäen asemanseudun ja keskustan vision ovat luoneet arkkitehdit Eero Lundén ja Petri Herrala Lundén Architecture Companysta, mutta sen suunnittelutyöhön on osallistunut satoja riihimäkeläisiä. Kaupunkilaiset otetaan edelleen mukaan työhön, kun suunnittelu kevään aikana etenee. HäSa

 

Juttua päivitetty 22.1.2019 kello 18.36