Kanta-Häme

Rautio kaipaa päättäjiltä rohkeutta

Ei juustohöylää, eikä kirvestä, vaan tarvitaan aivan uudenlainen tapa järjestää palveluita. Näin pohtii kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ensi vuoden budjetista.

– Ei voi olla niin, että vain leikataan, vaan täytyy tehdä todellisia muutoksia. Tanskassa onnistuttiin esimerkiksi leikkaamaan 15 prosenttia lastensuojelusta yhtenä vuotena, koska talous muuttui radikaalisti. Nyt he sanovat, että palvelut silti toimivat hyvin.

Hän painottaa, että budjetti pitää kiinnittää isoon kuvaan kaikessa, mitä suunnitellaan.

– Työllisyys on tärkeä asia. Se ei ole vain jonkun työllisyysvirkamiehen asia. Se vaikuttaa lastensuojeluun, verotuloihin ja moneen muuhun. Kaikkea tarkastellaan sen kautta.

Väestörakenne on toinen asia.

– Miten hoidamme kotoutumisen niin, että pitkällä aikajänteellä saamme tänne työikäistä väestöä. Tätä asiaa kannattaa kaikenikäisten edistää.

Palveluverkkopäätöksiäkin pitäisi tehdä, vaikka vaalit ovat alle vuoden kuluttua.

– Vuosi sitten kehittämispalvelussa tehtiin aivan asiallinen palveluverkkotyö, mutta sitä ei ole saatu toteutetuksi. Nyt se on uskallettava tehdä. Muuten rahat eivät riitä mihinkään.

Raution huolen taustalla on se, että ensi vuoden tilausbudjetin kehyksestä uhkaa Hämeenlinnassa tulla historiallisen tiukka. Se tietää vaikeita päätöksiä, kun vuoden 2017 budjettia alkusyksystä rakennetaan.

Kaupunginhallitus käsitteli budjettikehystä jo viikko sitten, mutta jätti sen pöydälle. Pohjana oli virkamiesten alustavia laskelmia siitä, mistä eri toimialoilla olisi mahdollista vielä leikata ja mitkä ovat ensi vuoden suurimmat muutos- ja kasvutekijät.

Kaupunginhallitukselle pelkkä säästöjen etsiminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan vanhoihin rakenteisiin on Raution mielestä nyt puututtava.

Käytännössä sitä tapahtuukin uusi kunta -työn kautta, joka on meneillään konsulttina toimivan Aija Tuimalan johdolla. Uuden kunnan pitäisi aloittaa uuden valtuuston myötä kesäkuun alussa 2017.

Ensi vuoden budjettia tehdään siis jo uudelle kunnalle, jonka hallinto ja palvelutuotanto muuttuvat.

Tämän hetken ennusteen mukaan verotulojen määrä ei ainoastaan junnaa paikallaan, vaan supistuu.

Jos Kuntaliiton ennuste pitää paikkansa, Hämeenlinnan verotulot jäävät lähemmäs 10 miljoonaa budjetoidusta tänä vuonna. Viime vuoden kertymästäkin jäätäisiin noin 7 miljoonaa.

Vielä ensi vuonnakaan verotulot eivät ennusteen mukaan yltäisi vuoden 2016 budjetin tasolle.

– Voihan tuossa olla hieman kamreerilisää, mutta kyllä tilanne on nyt hyvin vaikea ja se on otettava tosissaan, Rautio arvioi.

Esimerkiksi tämän vuoden budjetissa on 1,5 prosenttia kasvua edellisvuodesta. Vielä vuosikymmenen alkuvuosina kasvu oli viiden prosentin luokkaa.

Nyt tarjotaankin luottamuselimille ensi vuodeksi miinusmerkkistä kasvua. Ensi vuoden toimintakate eli käyttömenojen netto pitäisi puristaa puoli prosenttia tämänvuotista pienemmäksi.

Kaupunginhallitus käsittelee ensi vuoden budjettikehystä jälleen maanantaina. Lautakuntien pitäisi tehdä omat esityksensä syyskuun puolivälissä. HÄSA