Kanta-Häme Hattula

Mikä auttaa kurkkua kasvamaan? Lepaalla kokeiltiin levää, jota on ruokittu jäteveden ravinteilla

Leväsieppari-hankkeessa tutkitaan levien jätevesistä sitomien ravinteiden hyödyntämistä lannoitteena.
Tutkijayliopettaja Teo Kanniainen huomaa eroja eri tavoin lannoitettujen westerwoldinrainheinien kesken. Tutkimustyöhän on osallistunut myös opinnäytetyötä tekevä Mira Niemeläinen. Kuva: Esko Tuovinen
Tutkijayliopettaja Teo Kanniainen huomaa eroja eri tavoin lannoitettujen westerwoldinrainheinien kesken. Tutkimustyöhän on osallistunut myös opinnäytetyötä tekevä Mira Niemeläinen. Kuva: Esko Tuovinen

Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) kasvihuoneessa Lepaalla on tänä syksynä seurattu sitä, miten raiheinä ja kasvihuonekurkku kasvavat levälannoituksella.

Kyseessä on ympäristöministeriön rahoittaman kaksivuotisen Leväsieppari-hankkeen loppusuora. Sen aikana tarkoituksena on selvittää, miten erilaiset, jätevesien ravinteita hyödyntämällä kasvatetut leväbiomassat soveltuvat lannoitukseen.

Lannoituskokeessa käytettyjen levien kasvualustoina ovat olleet Lammin jätevedenpuhdistamon purkuvesi, Karanojan jätteidenkäsittelyalueen jätetäytön läpi suodattunut sade- ja hulevesi sekä Gasumin Riihimäen biokaasulaitoksen rejekti- eli poistovesi. Hankkeen neljännestä, erilliskerätyssä ihmisen virtsassa kasvatetusta leväbiomassasta ei saatu lannoituskokeeseen muiden kanssa vertailukelpoista massaa.

Paljon havaintoja analysoitavana

Silminnähden on havaittavissa, että levälannoitusta saaneet kasvit ovat kasvaneet paremmin kuin esimerkiksi pelkkää haravointijätekompostia turpeen sekaan saaneet kasvaneet kasvit.

Koe on kuitenkin vielä kesken ja analyysit tekemättä, joten esimerkiksi levälannoitteiden keskinäisistä eroista on liian aikaista puhua.

– Sen voi sanoa, ettei ole sama, missä kasvit kasvavat. Paljon mielenkiintoisia havaintoja näistä on tehtävissä ja niissä paljon pähkäiltävää, summaa tutkijayliopettaja Teo Kanniainen Hamkista.

Hänen oman mielenkiintonsa herätti jo etukäteen yksi käytetyistä levämassoista.

– Typellä saadaan aikaiseksi suurin kasvu ja biokaasulaitoksen jätevedessä kasvatetussa levässä on näistä selvästi eniten typpeä. Teoriassa voi sanoa, että jos jollakin näistä voisi olla liiketoiminnallista potentiaalia, niin sillä. Muissa levämassoissa typpeä on lannoitteeksi vähän, Kanniainen vertailee.

Hamkin puutarhatalouden tutkijayliopettaja Teo Kanniainen pohtii Lepaan kasvihuoneessa, mikä on saanut aivan kokeen loppuvaiheessa joidenkin kurkuntaimien lehdet muuttumaan kirjaviksi. Kuva: Esko Tuovinen

Hanke päättymässä, tuloksia alkuvuodesta

Eri asia sitten on, voisiko tällaisen levälannoitteen valmistaminen olla taloudellisesti kannattavaa.

– Lannoitekäyttöä on tähän asti tutkittu vähän. Ravinneaineet ovat levissä jo valmiiksi oikeassa suhteessa ja maaperästä louhittava fosfori on tulevien vuosikymmenten aikana loppumassa, kertoo Leväsieppari-hankkeen projektipäällikkö Jussi Huotari Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Hänen mukaansa työsarkaa kuitenkin riittää, jos levistä halutaan hyödynnettävä lannoite.

– Levän keräämistä ja vedenerottelua pitäisi pystyä tehostamaan. Myös säilytyksessä, kuljetuksissa ja levityksessä riittää haastetta, sanoo filosofian tohtori Jussi Huotari.

Alan ihmisiä askarruttaa myös se, siirtyvätkö jätevesissä olevat lääkeaineet levälannoitteen mukana esimerkiksi kurkkuihin.

Jätevesistä ravinteita kerääviä leviä voidaan hyödyntää myös muulla tavoin, muun muassa biopolttoaineiden valmistuksessa.

Leväsiepparista tehdään loppuraportti ympäristöministeriölle tämän vuoden lopulla.

– Hankkeen päätteeksi arvioidaan, onko tämä tolkun touhua vai pikkunäpertelyä. On myös arvioitava, mihin tuloksia kannattaa hyödyntää, muistuttaa Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen. HäSa

Lue myös: Mikrolevillä yritetään pelastaa maatalous – Leväsieppari-hankkeessa pyritään hyödyntämään jäteveden ravinteet

Leväsieppari

Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja Vanajavesikeskuksen kaksivuotinen hanke, jossa tutkitaan jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla.

Tavoitteena on vesistökuormituksen vähentäminen ja levien sitomien ravinteiden hyötykäyttö.

Ympäristöministeriön rahoitusta lähes 350 000 euroa.

Levien toimivuutta on tutkittu jätevedenpuhdistamon purkuvedessä, jätteidenkäsittelyalueen suotovedessä, biokaasulaitoksen rejektivedessä sekä erilliskerätyssä ihmisen virtsassa.

Leväbiomassan kierrätysravinteiden tuotantopotentiaalia arvioidaan lannoitus- ja kasvatuskokeessa.

Hankkeen tulokset esitellään tammikuussa 2020.