Kanta-Häme Hämeenlinna

Ravintolat huolissaan tulevasta jätelaista – Ympäristöministeriöstä tyynnytellään pahimpia pelkoja

Uusi jätelaki velvoittaisi ravintoloita pitämään kirjaa elintarvikejätteistä. Syksyllä eduskunnan käsittelyyn menevä lakiluonnos on poikinut paljon lausuntoja.
Kellariravintola Hällän ravintolatoimenjohtaja Harri Uotila kannattaa kestävää kehitystä, mutta ihmettelee uutta sääntelyä. Uotila uskoo, että sääntelystä seuraa monia ongelmia ravintoloille. Kuva: Sara Aaltio
Kellariravintola Hällän ravintolatoimenjohtaja Harri Uotila kannattaa kestävää kehitystä, mutta ihmettelee uutta sääntelyä. Uotila uskoo, että sääntelystä seuraa monia ongelmia ravintoloille. Kuva: Sara Aaltio

Keväällä esitelty jätelakiluonnos herättää huolta ravintolayrittäjissä. Ympäristöministeriön laatimassa luonnoksessa ehdotetaan, että elintarvikealan toimijoiden täytyisi jatkossa pitää kirjaa elintarvikejätteen määrästä.

Luonnoksen mukaan ravintoloiden ja muiden elintarvikealan toimijoiden pitäisi myös arvioida jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrää. Kirjanpitoa elintarvikejätteestä pitäisi luonnoksen mukaan säilyttää kuusi vuotta.

Joudutaanko jätettä mittaamaan?

Hämeenlinnassa toimivan kellariravintola Hällän ravintolatoimenjohtaja Harri Uotila ihmettelee kirjanpitovelvollisuutta.

Uotilassa luonnos herättää useita kysymyksiä, joista suurin koskee jätemäärien mahdollista punnitsemista.

– Tilat ovat rajalliset. Mittaus on kuitenkin pakko toteuttaa, mutta missä ja miten?

Myös matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Marassa pohditaan, miten jätemäärien mittaaminen käytännössä tapahtuisi. Alan ammattilehti Vitriinin mukaan vaatimus voisi tarkoittaa sitä, että ravintolat joutuvat punnitsemaan jätteensä raportoidakseen ne kilogrammoina.

Säännöspaketista vastaavan ympäristöministeriön Riitta Levisen mukaan yksittäisten ravintoloiden tuskin tarvitsee mittailla jätteitään kilogrammojen tarkkuudella.

– Kyllä siihen varmasti käytäntöjä löytyy, että voidaan esimerkiksi silmämääräisesti arvioida, että paljon ämpärillinen biojätettä painaa, ympäristöneuvos Levinen sanoo.

Yrittäjä kaipaa tukea

Levinen ei usko, että kirjanpitovelvollisuudesta koituisi ravintoloille merkittäviä kustannuksia.

– Totta kai alussa, jos seurantaa ja kirjanpitoa ei ole tehty, niin vaatii jonkinlaista panostusta. Jos muuttuu olemassa olevaksi käytännöksi, niin en usko, että olisi pidemmällä aikavälillä ihan valtava kustannus, Levinen sanoo.

Uotilan mielestä on epäreilua, että mahdolliset kustannukset jäävät yrittäjien vastuulle.

– Jos ravintolat velvoitetaan tätä tekemään, missä on tuki? Tämä on kehitystyötä, niin jossain vaiheessa jonkun muunkin on otettava vastuuta kuin pelkän yrittäjän tai yrityksien.

Suomen pitäisi raportoida jo tänä vuonna

Kesäkuun alkuun asti lausuntokierroksella ollut lakiluonnos pohjautuu EU:n jätedirektiivin vaatimukseen.

Suomen pitäisi jo tästä vuodesta lähtien raportoida eritellen, paljonko elintarvikejätettä syntyy vuosittain alkutuotannossa, teollisuudessa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa.

– Sen takia olemme nähneet, että tällainen kirjanpitovelvollisuus olisi tarpeellinen ja toisaalta se myös ohjaisi elintarvikealan toimijoita kiinnittämään huomiota syntyvän elintarvikejätteen määrään, Levinen sanoo.

Säädöspaketin kanssa tulee kova kiire

Vielä on auki myös se, kuka olisi vastuussa ravintoloiden jätekirjanpidon valvomisesta.

Levisen mukaan valvonta sopisi luontevasti kuntien terveydensuojeluviranomaisille osana elintarvikehuoneistojen valvontaa, mutta asiasta on vielä neuvoteltava eri ministeriöiden kesken.

Hänen mukaansa ravintoloille ei ole tulossa tiukkaa ilmoitusvelvollisuutta jätemääristä.

– Pyrimme jollain tavalla keräämään sitä tietoa määrävuosin, jotta voidaan tehdä valtakunnalliset arviot elintarvikejätteen määrästä. Säännöllistä raportointivelvollisuutta ravintoloille ei ole ajateltu.

Elintarvikejäteasiat ovat vain osia säädöspaketissa, joka on tarkoitus viedä eduskuntaan käsiteltäväksi syksyn aikana. Uudistetun jätelain olisi tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.

Levisen mukaan käsittelyssä tulee kiire ja jo nyt ollaan myöhässä direktiivien täytäntöönpanon määräajasta. HÄSA

Uusi jätelaki

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa.

EU:n tavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Vuonna 2018 Suomessa kierrätettiin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Yhdyskuntajätteeksi lasketaan kotitalouksien ja palvelualojen (koulut, sairaalat, kaupat ja ravintolat) jäte.

 

Päivän lehti

9.7.2020