Kanta-Häme Hämeenlinna

Ravintoloiden avattava tarjoiltavan lihan alkuperämaa tästä päivästä lähtien – Yleensä se perustuu pakkauksen kyljessä olevaan tietoon

Alkuperä voi jäädä myös mysteeriksi, jos kyse ei ole suomalaisesta raaka-aineesta.
Verkan kokki Ville Hatakka valmistaa ankanfileetä. Ravintolan ideana on, että jos raaka-aine ei ole lähitilalta, se on ainakin kotimaista.

Ravintoloiden on toukokuun alusta lähtien ilmoitettava näkyvästi tarjoilemansa lihan alkuperämaa, kun Suomen asetusehdotus meni läpi Euroopan komissiossa.

Verkatehtaalla sijaitsevan fine dining -ravintolan Verkan yrittäjä Zerihun Tuomela on päätöksestä mielissään.

– Erittäin hieno asia. Tieto pitäisi kertoa asiakkaalle ilman, että sitä kysytään. Asiakkaalla on oikeus valita, mitä hän syö.

Verka-ravintolassa ei tarvitse ponnistella lihan alkuperän kertomisessa. Jos liha ei ole paikallista, se on ainakin suomalaista, Tuomela vakuuttaa.

– Meillä kokit kertovat aina, mistä liha on peräisin, ja millainen on tilan tarina. Tarina tuo elämyksellisyyttä, kyse ei ole pelkästä proteiinin ja hiilihydraatin tankkaamisesta.

 

Annos ja tieto lihoiksi. Suomen asetusehdotus meni läpi Euroopan komissiossa.

Suoraan ruokalistaan ei lihan alkuperää tarvitse painaa. Sitä ei myöskään tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan se voidaan välittää esimerkiksi esitteessä tai taulussa.

– Meillä lihan alkuperä kerrotaan jo pöytiin jaetuissa flaijereissa, jotka asiakkaat saavat ottaa mukaansa, Tuomela sanoo.

Tuomela arvioi, että jatkossa Verkasta tiedot löytyvät nykyistä tarkemmin näkyvältä paikalta tai suoraan menusta.

– Ei olisi huono ratkaisu, jos se löytyisi jo etuovelta.

Tuomelaa kummastuttaa, miksi asetuksella ei velvoiteta tiedottamaan kalan alkuperää.

– Mielestäni se on outoa. Sillä on merkitystä, onko kuha nostettu Suomessa vai Venäjällä.

Alun perin Suomen asetusehdotus sisälsi myös kalan, jota Euroopan komissio ei hyväksynyt.

Kalan alkuperämerkintöjä nimittäin säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista.

 

Kansallisen asetuksen taustalla on kuluttajien toive lihan parempaan jäljitettävyyteen.

Maa- ja metsätalousministeriön teettämään kyselyn vastanneista suomalaisista neljä viidestä pitää ravintolaruuan alkuperää tärkeänä.

Asetus velvoittaa ravintolan ilmoittamaan lihan merkinnän siinä muodossa, jossa se on ravintolalla tiedossa. Yleensä se perustuu pakkauksen kyljessä olevaan tietoon.

Usein tieto on epämääräistä. Paketissa saatetaan ilmaista, että liha on peräisin ”EU-maasta” tai ”useasta EU-maasta”. Siinä voi lukea myös ”useat EU- ja muut kuin EU-maat”.

– Kieltämättä siinä herää kysymys, että mitä nyt yritetään peitellä, Matkailu- ja ravintolapalveluiden (Mara) etujärjestön varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa. HäSa

Alkuperä tietoon

Lihan alkuperä on kerrottava ravintoloissa kirjallisesti 1.5.2019 alkaen.

Ilmoitusvastuu on myös lounasravintoloilla, laitosruokaloilla, pikaruokaravintoloilla, grillikioskeilla, kahviloilla, pitopalvelulla (jos liha tarjoillaan juhlapaikalla).

Lihat

Ilmoitus koskee naudanlihaa, sianlihaa, lampaanlihaa, vuodenlihaa, siipikarjaa (kana, ankka, hanhi kalkkuna, helmikana).

Jos liha on saapunut ravintolaan esimerkiksi raakana, jäähdytettynä tai jäädytettynä tai valmiiksi leikattuna.

Asetus

Alkuperän ilmoittamisesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (154/2019).

Asetus on voimassa kaksi vuotta, eli 30.4.2021 asti.

Ei koske

Paikoissa, joissa kuluttajalla ei ole valinnanmahdollisuutta. Näitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, sairaalat ja vankilat.