Kanta-Häme

Ravustuskausi alkaa tänä lauantaina – näin sinustakin voi tulla ravunpyynnin mestari

Ravustuskausi alkaa tänään. Mitä aloittelevan ravustajan täytyy tehdä ja tietää, jotta hän voi ryhtyä saksiniekkojen pyyntiin?

– Ensin täytyy selvittää, millainen ravustuslupakäytäntö siinä vesistössä on, jonne aikoo, Alajärven seudun kalastusseuran puheenjohtaja Ollipekka Laine sanoo.

Useimmilla seuroilla on erilliset rapuluvat, jotka oikeuttavat asettamaan vesistöön tietyn määrän rapumertoja. Alajärven seudun kalastusseuran lupa-alueille, eli Alajärvelle, Pyyttämölle ja Vesajärvelle, saa tavallisesti sijoittaa yhteensä enintään viisi mertaa. Jos on seuran jäsen, raja nousee 15:een.

Seuraavaksi on selvitettävä, kuinka itsekustanteiset merrat merkitään. Mertoihin laitetaan syötit, ja lopulta ne laitetaan veteen odottamaan saalista.

– Perinteinen syötti on ollut kala, mutta nykyään käytetään myös esimerkiksi maissia, porkkanaa tai makkaraa, Laine kertoo.

Laineen mielestä ravustus on raskas harrastus. Merrat tulee tarkastaa lähes joka päivä, satoi tai paistoi.

– Myös mädäntynyt, haiseva syöttikala karistaa työstä glamourin.

Pyydystetyt ravut kerätään rapusumppuun, jossa niitä hoidetaan kunnes ne syödään.

– Sumpussa ravut tuppaavat hieman taistelemaan keskenään

Miehelle itselleen tärkeintä ravustamisessa on tunne, joka tulee, kun perhe ja ystävät kokoontuvat kerran kesässä yhteen syömään niitä.

– Se on ravustuksen kliimaksi. Kova työ palkitaan nautinnollisella illalla rakkaiden kanssa.

Ravustuskaudesta näyttäisi koeravustusten valossa tulevan tuottoisa. Rapujen kasvukausi alkoi jo varhain ja vedet lämpenivät nopeasti, sanoo tutkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta.

Vesien lämpötila vaikuttaa rapujen kasvuun: mitä lämpimämpi vesi on, sitä nopeammin ravut kasvavat. Vesi ei saa kuitenkaan olla liian lämmintä. Erkamon mukaan raja on noin 22 astetta. Tämän yli mentäessä saksiniekat hakeutuvat syviin vesiin hakemaan viileämpää vettä.

Koeravustusten perusteella rapuja näyttää Erkamon mukaan tulevan oikein hyvin, ja koemerroista on löytynyt kaikenkokoisia rapuja.

– Hyvältä näyttää, hän sanoo Päijänteellä Padasjoenselällä tehtyjen tutkimusten jälkeen.

Vuosittain täplärapuja pyydetään 2–3 miljoonaa ja jokirapuja alle miljoona yksilöä.

Suomen vesistöjen rapukunkku on täplärapu. Se ja sen mukana kulkeva rapurutto ovat hävittäneet jokiravun osasta vesistöjä.

– Täpläravun valtaamat Etelä- ja Keski-Suomen vesistöt ovat kaikki rapuruttovesiä. Täplärapu kantaa ruttoa aina, joten siinä mielessä rapurutto on vakiinnuttanut asemansa eteläisessä Suomessa, kertoo tutkija Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta.

Harvinaistuneita jokirapuja on kuitenkin vielä Itä- ja Pohjois-Suomen vesistöissä.

– Suuntaus on jo pitkään ollut se, että jokirapukantoja on entistä harvemmassa ja kannat ovat heikompia. Voi olla, että jokirapu laitetaan pikapuoliin uhanalaisten lajien listalle, Tulonen sanoo.

Ollipekka Laine ei ole vielä varma, aikooko hän ravustaa itse tänä vuonna.

– Perheessämme on useampia kalastusseuran jäseniä, joten voimme tarvittaessa yhdistää voimamme.

Laineen mukaan Alajärven seudun kalastusseuran lupa-alueiden viime ravustusvuosi oli tavallista heikompi.

Hän toivoo, että ihmiset ravustavat aktiivisesti ja jakavat tietoa hyvistä ravustuspaikoista heidän lupa-alueillansa. Mertojen merkinnät ja ravustusluvat ovat olleet lähes poikkeuksetta kunnossa.

– Toivottavasti säätkin suosivat! HäSa, STT

Ravustuskausi alkaa lauantaina 21.7. klo 12.