Kanta-Häme

Räyskälä ei ratkaise Forssan varavesiongelmaa

Räyskälän pohjavesivarannoista nousisi 1 000 kuutiota vuorokaudessa hyvälaatuista pohjavettä Forssan varavesitarpeisiin. Samasta varannosta saisi jopa 2 000 kuutiota vuorokaudessa, mutta silloin veteen voisi jo liueta enemmän rautaa ja mangaania. Se heikentäisi laatua.

Maksimimääräkään ei yksin riittäisi täyttämään Forssan ja sen seutukunnan janoa, sillä vesijohtoverkostoon virtaa Forssassa nyt noin 5 000 kuutiota vuorokaudessa. Ihannemäärä olisi 6 000 kuutiota.

Kun EAKR-rahoitteisen Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi -hanke käynnisti koepumppaukset Räyskälässä, toiveena oli noin 3 000 kuution vuorokausiantoisuus.

Päätöksille on nyt pohjatietoa

– Emme saaneet niin hyviä tutkimustuloksia kuin toivoimme, mutta nyt päätöksille on pohjatietoa. Raportin tiedot ovat niin tuoreita, että en ole vielä itsekään muodostanut omaa kantaani. Materiaaliin on paneuduttava huolellisesti ja pohdittava eri vaihtoehtoja, vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen toteaa.

Vesiliikelaitos on jo saanut aluehallintovirastolta luvan veden pumppaamiseen puolimatkasta, Kellarinmäestä Tammelan Portaassa. Koepumppauslupa poiki useita valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen. Myös vesiliikelaitos valitti, sillä se haki 1 000 kuution lupaa, mutta sille herui lupa vain noin 700 kuutioon.

– Päätös saadaan ensi vuoden aikana. Jos lupa valitusten jälkeen heltiää, haemme lupaa myös tekopohjaveden tekemiseen Tammelassa.

Johtolinjan ja vedenoton rakentaminen Portaan kautta Räyskälään olisi Paakkosen arvion mukaan ainakin 7,5 miljoonan euron investointi.

– Kyseessä on pitkäaikainen investointi ja on harkittava kannattaako se.

Päätös Räyskälän vedenottoluvan hakemisesta tehdään kevään aikana. Jos vesihuoltoliikelaitos ryhtyy sitä tavoittelemaan, päätös käynnistää myös perusteellisemmat tutkimukset alueella.

Päättäjille on luvassa ynnäilyä

Raportin ja kokonaiskuvan saa seuraavaksi pureksittavakseen Forssan vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta eli puheenjohtaja Jorma Pelto-Huikko ja jäsenet Antero Koskenoja, Riikka Kinnunen, Ansa Mikkola ja Janne Vuorenmaa.

Päättäjille on luvassa ynnäilyä olan takaa. Heidän on laskettava investoinnin kannattavuutta, riskiä ja lisäksi etsittävä vettä jatkossa pienemmistäkin lähteistä. Katseet on jo käännetty esimerkiksi Valijärven, Lunkinjärven ja Pätinkiharjun suuntaan.

– Itse asiassa mahdollisuuksia on pohdittava myös Portaan ja Forssan välillä sekä muihin ilmansuuntiin. Yhden kaivon varassa eläminen on suuri riski, Paakkonen korostaa.

Forssan ongelma on, että vesi nousee yhdestä ainoasta pohjavesivarannosta eli Vieremänharjusta. Se sijaitsee teollisuuden ja asutuksen tuntumassa, ja sen kupeessa kulkevat valtatiet 2 ja 10 sekä niillä kulkevat vaarallisten aineiden kuljetukset. Vettä tarvitsee myös Forssan elintarviketeollisuus, joiden varaan on kriisiaikoina laskettu maanpuolustuksellisia tehtäviä.

Varavesilähteitä on kartoitettu seudullisena projektina. Kaivonpaikkoja on vuosien varrella etsitty useita. Tammelan Kaukolannummen, Kuivajärvenharjun, Pernunnummen sekä Lopen Räyskälän pohjavesialueilla on tehty useita vedenottoon tähtääviä koepumppauksia. Yhdestä suuresta lähteestä ja sitä kautta taloudellisimmasta ratkaisusta on jouduttu Paakkosen arvion mukaan luopumaan. (HäSa)