Kanta-Häme

Räyskälä kaipaa uusia tuulia

Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus elää kuin ruususen unta. Jos kehittämisideat toteutuvat, voi alueesta rakentua yksi maakunnan tärkeimmistä käynti- ja matkailukohteista.

 

Lopen perämetsistä ei uskoisi löytyvän mitään suurta. Kaartjärven tuntumassa, Räyskälässä, sijaitsee kuitenkin Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus. Se on erityisesti purjelentäjien suosiossa.

Täällä hurahti purjelentoon myös ilmailukeskuksen toimintaa ylläpitävän Räyskälä-Säätiön toiminnanjohtaja Mari Heikkilä.

– Lentämisessä kiehtoo lentäminen itse – se, miten on irti kaikesta, sanoo Heikkilä, jolle ilmailukeskus on käytännössä toinen koti.

Toinen koti se on myös monelle muulle ilmailijalle.

Jos ilmailijat saapuivat 1970-luvulla Räyskälään teltat kainalossa, asuvat aktiivisimmat nykyään  matkailuautoalueella.

Vaunualueen suunnasta aukealle kentälle kömpivät nyt Reijo Mäkeläinen sekä Kimmo Pulkki. Pitäisi laittaa kuntoon ilmailukerhon nuoriso-osaston kone.

Purjelentokoneen kokoaminen tyssää kuitenkin heti alkuunsa, sillä yksi osa hukassa. Päätappi, joka pitää koneen siivet paikoillaan, löytyy myöhemmin varastosta.

Räyskälässä aikaa viettävät ilmailijat ovat tiivis porukka. Päivällä lennetään ja huolletaan koneita, mutta iltaisin kokoonnutaan rantaan saunomaan.

– Saunassa lennetään vielä kerran päivän lennot, Pulkki virnistää.

Tänään ei nousta ilmaan, sillä ilmatila on suljettu. Syynä ovat naapuritontilla meneillään olevat puolustusvoimien harjoitukset.

Kiitoradalla sen sijaan käy pärinä. Moottoripyöräpoliisit ottavat talven jälkeen tuntumaa ajokkeihinsa, kuten joka vuosi ennen ajokauden alkua.

Muuten tunnelma on kuin kaurismäkeläisestä elokuvasta. Kenttä on ollut ilmailuharrastajien käytössä 1960-luvulta lähtien. Sitä on kehitetty, rakennettu, paranneltu ja ajanmukaistettu, mutta loiston päivän ovat selvästi takanapäin.

Kipeimmin uudistamisen tarpeessa olisivat käytön kannalta olennaisimmat, eli kiitotiet.

– Kiitoratoja on lähinnä tekohengitetty, siis paikkailtu vain. Tuoreimmat asvaltit on tehty 1980-luvulla.

– Asvaltointi on helposti puolentoista miljoonan euron investointi. Rahoitusta etsitään, sanoo toiminnanjohtaja Mari Heikkilä.

Räyskälän kenttä sijaitsee Lopella, mutta sen toimintaa ylläpitävässä säätiössä on Lopen lisäksi osakkaita monta muutakin lähialueen kuntaa. Sijaintinsa takia sillä on kuitenkin erityinen merkitys kotikunnalleen.

– On paitsi maakunnallisesti, myös seutukunnallisesti tärkeää, että Räyskälään saataisiin nykyaikainen, 2020-luvun ote ja infra, kunnanjohtaja Karoliina Frank sanoo.

Räyskälän kävijämäärät kääntyivät laskuun sen jälkeen, kun voimassa oleva ympäristölupa leikkasi toiminta-aikoja joitakin vuosia sitten. Taustalla oli muutaman ihmisen hallinto-oikeuteen tekemä valitus melusta.

Laskuvarjohyppääjät siirtyivät tuolloin Vesivehmaalle, missä on mahdollista lentää myöhemmin. Laskuvarjohyppääjät ja ultrakevyillä koneilla lentävät tarvitsevat iltoja, jolloin voimakkaat ilmavirtaukset ja tuulet rauhoittuvat.  Iltatunnit ovat tärkeitä myös koulutuksen näkökulmasta.

Räyskälässä lentäminen lopetetaan viikolla iltaisin kello 19 ja viikonloppuisin kello 18.

Nyt Mari Heikkilä on toiveikas. Ympäristölupa on kunnassa uusittavana. Toiveena on, että toiminta-aikoihin saataisiin pidennystä ja hyppääjät palaisivat Räyskälään. Toiveikas on myös kunnanjohtaja Karoliina Frank.

– Kunta on vahva kumppani Räyskälä-säätiölle, mutta totta kai ympäristötoimella on oma roolinsa lupaviranomaisena. Meillä on yhteinen tahtotila ja näkemys ympäristötoimen kanssa, että lain sallimissa ja mahdollistamissa rajoissa Räyskälässä pitää mahdollistaa lentotoimintaa.

Frank muistuttaa, että lentotoimintaa on ollut Räyskälässä vuosikymmeniä. Hän kuitenkin ennakoi, ettei asia tule etenemän ilman kritiikkiä ja valituksia.

– Helposti tulee tällainen muna–kana -ilmiö esiin, että kuka on ollut ensin ja kenen ehdoilla mennään. Nykyiset kesäasukkaat ovat tulleet lentokentän olemassaolon aikana, mutta vakiasukkaille kenttä on jopa jonkinlainen tulevaisuuden elinehto ja mahdollisuus. Intressiristiriidat ovat mielestäni aika minimaalisia. Toimintaedellytykset pitää toki turvata myös mökkiläisille.

Ilmailukeskuksen ensisijainen kohderyhmä ovat ilmailijat ja etenkin purjelentäjät, ja näin on oleva myös jatkossa. Ilmailijoiden lisäksi aluetta hyödyntävät  jo nyt monet luontoretkeilijät. 

– Ilvesreitit lähtevät aivan vierestä, ja sukeltajat ja maastopyöräilijät ovat ottaneet meidät jo tukikohdakseen, Mari Heikkilä sanoo.

Yhteistyötä tehdään lähialueen yritysten, muun muassa Marskin majan sekä Saukkolan EK:n kanssa.

Alueen kehittämiseksi on toteutettu vuosien mittaan erilaisia hankkeita, mutta nyt Heikkilän mukaan tuntuisi olevan todellista tekemisen meininkiä ilmassa. Aluetta koskeva, laaja kehittämisselvitys valmistui alkuvuonna.

Air Parkiksi nimettyyn hankkeeseen kuuluvat muun muassa uuden päärakennuksen että laajempien majoitustilojen rakentaminen, mutta myös pienen mökkikylän rakentaminen ilmailijoiden tarpeisiin.

Räyskälässä varaudutaan myös siihen, että keskukseen siirtyisi jossain vaiheessa toimintoja Malmin lentokentältä. Helsingin kaupunki suunnittelee rakentavansa Malmille tulevaisuudessa asuinrakennuksia.

– Ei ole kenenkään ilmailijan etu, että Malmi suljetaan, eikä Suomen toista Malmia saada, painottaa Heikkilä.

– Koska Räyskälässä on tilaa, olemme toivottaneet tervetulleiksi tänne yhdistyksiä ja yritystoimintaa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lentokoulu- ja konehuoltotoimintaa.

Lentokenttäaluetta koskevasta osayleiskaavan luonnoksesta lausunnon vastikään antanut Hämeen liitto katsoo lentokenttäalueella olevan merkittävä vaikutus koko maakunnan ja Riihimäen seudun matkailuelinkeinojen myönteiselle kehittymiselle.

Tavoitteena on, että ilmailukeskuksesta voisi rakentua maakunnallisesti merkittävä matkailu- ja käyntikohde. Hämeen liiton suunnittelujohtajan Heikki Pusan mukaan Räyskälällä on sijaintinsa puolesta tähän kaikki mahdollisuudet.

– Eerikkilän urheiluopisto on lähellä, samoin kansallispuistot (Torronsuo ja Liesjärvi). Voitaisiinko niitä hyödyntää jollain tavalla, Pusa miettii.

– Me näemme Räyskälän yhtenä maakunnan vetovoimatekijänä tulevaisuudessa. Jos aluetta voidaan kehittää monipuolisesti, tarjoaa se sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailuvirtoja maakuntaan. HäSa

 

Räyskälän ilmailukeskuksessa järjestetään avointen ovien päivä lauantaina 7.5.

Päivän lehti

28.1.2020