Kanta-Häme

Rehtorit kaipaavat lisää aikaa opettajien kuunteluun – "Ei rehtori voi vain sluibailla konttorissa"

Opettajien henkilökohtaiseen johtamiseen ja kuunteluun pitäisi liietä nykyistä enemmän aikaa ja huomiota, näkevät koulujen rehtorit.

Suomen Rehtorit ry valittaa kannanotossaan, että pedagoginen johtaminen on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun rehtorien aika hupenee ”hyvän oppimis- ja kasvamisympäristön rakentamisen kannalta toisarvoisiin” hallinnollisiin tehtäviin.

Rehtoriyhdistyksen mukaan ongelma kärjistyy ja johtamisen merkitys korostuu koulumaailman meneillään olevassa murrosvaiheessa.

– Huoli on aiheellinen. Virastojen organisaatiot kunnissa ovat nykyään aika ohuita, ja sieltä on valunut rehtoreille melko paljon hommaa, sanoo Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen.

– Toisaalta Suomessa rehtori saa toimia kohtuullisen itsenäisesti, joten omaa roolia on mahdollista muotoilla. Emme vain ehkä aina osaa käyttää sitä itsenäisyyttä.

Yhdistyksen tuoreimman rehtoribarometrin mukaan koulujen esimiehiä närästää erityisesti henkilöstö- ja yleishallinnon sekä kiinteistöihin liittyvien tehtävien paljous.

Pedagogiseen johtamiseen ja yksittäisten opettajien kuunteluun raivattava aika on Paappasen mielestä pohjimmiltaan rehtorin oma arvovalinta ja priorisointikysymys.

Reilun 230 oppilaan koulua johtava Paappanen sanoo, että rehtorin persoona ja työskentelyote vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiksi talon henki ja tulokset muodostuvat.

– Ei rehtori voi vain sluibailla konttorissa ja näpsytellä exceleitä. Hänen pitää olla sellainen, että kun hän kävelee käytävällä, kaikki yhteisön jäsenet näkevät ja tietävät, että tuossa menee meidän rehtori, ja ovat hänestä ylpeitä.

Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen kokee, että pedagogiselle johtamiselle ja henkilöstön kanssa keskustelemiselle jää liian vähän aikaa.

– Omalla kohdallani toivon, että pystyisin panostamaan näihin enemmän ensi syksystä lähtien.

Viime vuodet ovat olleet Hirvoselle poikkeuksellisia, koska Nummikeskuksen rakennusprojekti ja väistöoperaatiot ovat vaatineet paljon työtä ja huomiota. Uusissa tiloissa lukuvuotensa aloittaa syksyllä lähes 900 koululaista.

– Kunnollinen henkilöstöjohtaminen on myös yksilökeskeistä eikä pelkkiä yhteistilaisuuksia. Erilaisia kehityskeskusteluja pitäisi pystyä käymään pitkin vuotta. Yksilölliset keskustelut palvelevat myös työhyvinvointia, kun mahdolliset jaksamis- ja muut ongelmat aistii helpommin ja nopeammin. Jos henkilöstö voi hyvin, perustyökin tehdään hyvin, Hirvonen pohtii.

– Henkilöstö haluaa enemmän yhteistä aikaa myös keskenään.

Ajatustenvaihdon tarve kasvaa, kun perinteiset suljetut luokkatilat vaihtuvat avoimiin opetustiloihin.

– Silloin opetus ja oppimistilanteet tulevat näkyvämmiksi kaikille, ja kaikki tulevat tietoisemmiksi toistensa tekemisistä.

Hämeenlinnan yhteiskoulun (HYK) rehtori Antti Karrimaa toteaa, että riittävä pedagoginen johtaminen edellyttää riittävää resursointia koulun hallintoon.

– Oman nykyisen yksikköni osalta tilanne on kuitenkin tässä suhteessa tavallista parempi, koska meillä on myös päätoiminen virka-apulaisrehtori. Sen ansiosta myös pedagogiseen johtamiseen jää aikaa.

Tuomelan ala-asteesta ja Hätilän yläasteesta koostuva 700 oppilaan HYK kuuluu avointen oppimisympäristöjen ja uudentyyppisten opetusmenetelmien edelläkävijöihin.

Hämeenlinnan kaupunki suunnittelee sillekin uudisrakennusta.

Karrimaan mielestä pedagoginen johtaminen uhkaa painua taka-alalle nimenomaan isojen rakennushankkeiden kaltaisissa muutos- ja poikkeustilanteissa, joissa rehtorin työtaakka kasvaa ja laskennallinen työaika loppuu kesken. HÄSA