Kanta-Häme

Reijo Saksa tilasi verensokerisensorin englantilaisesta verkkokaupasta

Olkavarteen kiinnitetty sensori on helpottanut hämeenlinnalaisen Reijo Saksan elämää valtavasti.

Kerran kahdessa viikossa mies vaihtaa sensorin käsivarteensa. Sen jälkeen hän heilauttaa lukulaitetta sensorille aina, kun haluaa tietää verensokerinsa. Laite lukee arvot vaikka vaatteen läpi.

– Verensokerihan mitataan tällä suoraan kudosnesteestä. Käyttö on niin helppoa, että mittaan sokereita todella usein, Saksa tunnustaa.

Ykköstyypin diabetesta nuoresta miehestä sairastanut Reijo Saksa on todella tyytyväinen sensoriinsa. Tärkeintä on, että ykköstyypin diabetekselle tyypilliset verensokerin heilahtelut on helppo pitää kurissa.

– Ongelmia ovat olleet ennen kaikkea yöt. Lukulaite tallentaa arvot ja tiedän ottaa insuliinia oikean määrän, Saksa sanoo.

Freestyle Libren-seurantajärjestelmä on aiheuttanut Suomessa kohua, sillä sitä ei myydä yksityisille ihmisille. Saadakseen sensorin käyttöönsä, se pitää saada julkisesta terveydenhuollosta, mutta helppoa se ei ole.

Ongelmana pidetään sitä, että Suomen kunnista puuttuvat kokonaan yhtenäiset kriteerit. Samaan aikaan, kun Hämeenlinnan terveysasemalta ei saa sensoria, saa sen Riihimäeltä.

– Kyllä ihmisten pitäisi olla samanarvoisia. Kun kuulin sensorin olemassaolosta lääkäriltäni, otin heti yhteyttä laitteen valmistajaan Abbottiin. Sieltä ilmoitettiin ykskantaan, että laitetta myydään vain kunnille, Saksa kummastelee.

Saksa on esitellyt sensoria innokkaasti terveydenhoidon henkilökunnalle, mutta vain harva on edes tiennyt sensorin olemassaolosta.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä vain 6000 sensoria, vaikka sen tiedetäänkin olevan hyvä keksintö. Sellaiset suomalaiset, joilla asuu tuttavia Ruotsissa, ovat tilanneet sensoreita verkkokaupasta Ruotsista. Reijo Saksa löysi internetistä englantilaiset verkkokaupan ja tilasi sensorin sieltä.

– En missään tapauksessa halua tällaista sensoria ilmaiseksi, mutta haluaisin maksaa siitä saman summan kuin yhteiskuntakin maksaa siitä, Reijo Saksa sanoo

Englannista tilattuna pelkkä lukulaite maksoi 120 euroa ja kaksi viikkoa kestävät sensorit 80 euroa. Suomessa sensorin vuosikustannukset ovat 1400 euroa, verkkokaupasta hankittuna lähes 3000.

– Odotan innokkaasti sote-uudistusta, sillä sitähän on mainostettu asiakkaiden tasa-arvoisuudella.

Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa diabeetikkoa. Reijo Saksa uskoo, että hoito kehittyy nyt nopeasti. Seuraavaksi sensori voidaan kytkeä insuliinipumppuun ja uusi haima on syntynyt.

– Meidän suomalaisten diabeetikkojen täytyy olla perustyytyväisiä tilanteeseemme. Monessa muussa maassa on paljon huonommin asiat, Saksa muistuttaa.

Verensokerisensorista kerrottiin Hämeen Sanomissa 24. huhtikuuta. HäSa

Päivän lehti

17.1.2020