Kanta-Häme Janakkala

Reilun sadan kirjan lukupaketti ilahdutti Turengin yhteiskoulussa

Lukuklaani-hankkeen 112 kirjan kirjapaketti ilahduttaa Turengin yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoria Jenna Smolanderia. Hän on huolestunut nuorten lukemisen vähenemisestä ja toivoo heidän löytävän itseä kiinnostavaa lukemista, mikä taas innostaisi lukemaan lisää. Kuva: Esko Tuovinen
Lukuklaani-hankkeen 112 kirjan kirjapaketti ilahduttaa Turengin yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoria Jenna Smolanderia. Hän on huolestunut nuorten lukemisen vähenemisestä ja toivoo heidän löytävän itseä kiinnostavaa lukemista, mikä taas innostaisi lukemaan lisää. Kuvat: Esko Tuovinen

Turengin yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Jenna Smolander pääsee aloittamaan syyslukukauden oppilaidensa kanssa poikkeuksellisen iloisissa, kirjallisissa tunnelmissa.

Muiden Suomen yläkoulujen tapaan Turengin yhteiskoulu saa Suomen Kulttuurirahaston ja Lastenkirjainstituutin Lukuklaani-hankkeen kautta kaikkiaan 112 uutta kirjaa oppilaiden luettavaksi.

– On todella upea juttu, että kouluille annetaan näin laajasti luettavaa ilmaiseksi. Koulujen kirjaresurssit ovat rajalliset. Määrärahat ovat tiukkoja, emmekä pysty vuosittain tilaamaan kaunokirjallisuutta, Smolander toteaa purkaen todennäköisesti samalla monen muunkin kollegansa tuntoja.

Luokkasarjakirja koko luokalle

Valittavana on ollut neljästä erilaisesta kirjapaketista yksi. Turengin yhteiskoulu valitsi paketin numero 4, jossa niin sanottuna luokkakirjasarjana on Salla Simukan Punainen kuin veri.

– Valitsimme tämän paketin, koska Simukka on nuorten keskuudessa aika suosittu kirjailija, ja tämä on kirjana kiinnostava. Näitä kirjoja tulee kaikkiaan 30, eli kirjan voi luettaa kerralla koko luokalla.

Paketissa on myös muun muassa Annukka Salaman Käärmeenlumooja, Terhi Rannelan Yhden promillen juttuja ja Aleksi Delikourasin Nörtti: New Game. Kirjoja on kutakin viisi kappaletta.

– Meillä on ollut kirjastossa näitä kirjoja vain yhdet kappaleet. On hienoa, että kun saamme käyttöön useampia kappaleita, oppilaat voivat keskustella kirjoista lukupiirissä ja vinkata niistä muille oppilaille.

Lisäksi paketissa on mukana esimerkiksi Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen sekä selkomukautus siitä niille, joille lukeminen on haasteellista.

Lasten lukemisen väheneminen huolestuttaa

Viime vuosina on herännyt huoli siitä, että lasten ja nuorten kirjojen lukeminen olisi romahtanut.

– Itse olen tästä huolestunut. Porukka on jakautunut kahtia. Osalle lukeminen on vapaa-ajan harrastus, ja he tykkäävät lukemisesta. Sitten on se toinen ääripää, joka ei lue eikä erityisemmin pidä lukemisesta, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Jenna Smolander kertoo.

– Kirjoista on tullut oppilaille vieraita, koska aika, jonka voisi käyttää lukemiseen, menee mobiililaitteiden kanssa puuhasteluun tai pelaamiseen.

Jo vauvat pitäisi tutustuttaa kirjojen maailmaan

Smolander painottaakin, että vanhempien pitäisi totuttaa lapset kirjoihin jo vauvaikäisinä lukemalla heille sekä kannustaa lapsia isompana lukemaan itse.

Myös koulut voisivat Smolanderin mukaan etsiä keinoja innostaa lukemiseen. Hän itse vie ryhmiä kirjastoon.

– Yritän mennä seiska- ja kasiluokkalaisten kanssa kiinnostus edellä. Monet eivät tiedä, minkä tyylisistä kirjoista he tykkäävät. Tärkeää olisi löytää itseä kiinnostavaa kirjallisuutta ja saada sitä kautta hyviä lukukokemuksia, mikä taas kannustaisi lukemiseen.

Kirjalahjoitus tuo huomattavan lisän Turengin yhteiskoulun kirjastoon.

Viisi kirjaa vuodessa koulussa

Turengin yhteiskoulussa yleislinjaus on, että oppilaat lukevat viisi kirjaa vuodessa, eli jokaiseen jaksoon valitaan yksi kirja.

Eri vuosiluokilla luetaan erilaista kirjallisuutta. Seiskalla luetaan sarjakuvia, satuja, nuorten romaaneja ja tietokirjallisuutta. Kasiluokkalaiset tutustuvat eri genreihin ja kirjallisuuden vaikuttamiseen.

Vaikka yhdeksäsluokkalaisilla luetetaan jo klassikoita, Smolander yrittää perustella, miksi kirja on valittu. Hän on myös yhdistänyt kirjaa, kuten Tuntematonta sotilasta, ja siitä tehtyä elokuvaa luovan kirjoittamisen aineistona.

– Kouluissa pitää kannustaa lukemiseen ja antaa siihen myös aikaa. Jos lukeminen on oppilaalle todella vastenmielistä, siitä pitää keskustella ja edetä pienin askelin, esimerkiksi lukemalla vain 5–10 minuuttia päivässä.

Tärkeä kansalaistaito

Jenna Smolander muistuttaa, että lukeminen on yksi tärkeimpiä kansalaistaitojamme.

– Jos ei lue, sanavarasto kuihtuu, eikä oppilas välttämättä tunne sanoja, joita hänen oletetaan tietävän. Tekninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen vaikeutuvat.

– Niillä, jotka lukevat, on ideoita siitä, mistä he voisivat kirjoittaa. Heille on myös muodostunut lauseen tajua ja kirjoittamisen rytmiä. Niillä, jotka eivät tunne kirjallisuutta ja eivätkä erilaisia kirjallisuuden hahmoja, kirjoittaminen on paljon vaikeampaa. Moni lähtee aika tyhjästä. HÄSA