Kanta-Häme

Reino Halin säilyttää suomalaisia metsäperinteitä – Katso videolta miten vihta valmistellaan juhannuslöylyihin

Kahdeksankymppisellä tukkijätkällä ja perinnetöiden taitajalla Reino Halinilla pitää kesäisin kiirettä. Hän kiertää erilaisissa tapahtumissa niin, ettei ehdi oikein kotona ollakaan. "Joka viikonloppu on jotain. Internetistä löytyy koko ajan lisää tapahtumia, joihin pitää päästä."
Reino Halin osaa lukea luontoa ja sen merkkejä. Arkistokuva: Terho Aalto

Lammin takamailla, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen rajalla aika on pysähtynyt. Juhannusruusut ja syreenit kukkivat harmaiden pärekattoisten hirsirakennusten keskellä.

Lähes 200 vuotta vanhasta pirtistä asuu talon isäntä, metsäperinteen taitaja Reino Halin.

Samassa talossa hän on myös syntynyt.

Halinin asuttama talo on rakennettu alun perin piilopirtiksi. Tarinan mukaan kauan sitten isä ja poika olivat riitasilla, ja poika iski isänsä puukolla hengiltä. Sitten hän rakensi piilopirtin, Haaralan torpan.

Vuonna 1962 Haaralan torppa siirtyi Reino Halinille, joka edustaa ainakin neljättä sukupolvea paikan viljelijöiden ketjussa.

 

Metsien mies osaa lukea luontoa ja sen merkkejä. Kirjat ovat opettaneet paljon, ja loput on opettanut elämä.

Hänet tunnetaan lentojätkänä, kaverina, joka ei ole viihtynyt samassa paikassa pitkään.

– Olen minä monessa paikassa pyörinyt, hän aloittaa, ja kaataa pannukahvia kuppiin.

Halinin elämäntarina poukkoilee: Hämeenlinnasta juoksupoika ja autonasentaja lähti Lahteen trukkikuskiksi. Vaasan ohitustiemaalta matka vei Porvooseen kuorimakoneiden huoltomieheksi ja lopulta hän päätyi reissuillaan Ouluun asti. Sekatyömies on tehnyt milloin mitäkin. Välissä on syntynyt 6 poikaa.

 

Halinin tuvassa eivät matkat näy. Seinät ovat täynnä vanhoja kuparipannuja, työkaluja ja kunniakirjoja. Tuvassa tuoksuu savu, ehkä muistona päreiden poltosta.

Yksinäinen Halin ei ole. Hän on tavannut yhden jos toisenkin suomalaisen. Samalla ovat kertyneet taidot.

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä kysyi joskus ” Onko jotain, mitä sinä et osaa tehdä?”

– Maailmalla tutustuu vähän kaikkiin.

Tutuiksi ovat tulleet myös Tarja Halonen ja Matti Vanhanen.

On Halin käynyt Linnan juhlissakin, mutta ei välittäisi mennä uudelleen.

– Kuumaa ja tungosta siellä oli, mutta kerran piti käydä.

 

Ohjeita presidenteille hän on käynyt kertomassa useasti. Kun presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen rakennettiin savusaunaa, Halin antoi pyynnöstä neuvojaan.

Halinin pihalla kohoaa valtaisa katapultti. Sen tarina liittyy tv-ohjelma Suuren Seikkailun kuvauksiin. Hän uurasti yhden kesän ohjelmaa varten, ja valmisti esimerkiksi siinä nähdyt katapultit.

Kaikki ei mennyt niin kuin piti, ja valtaisa määrä työtunteja tuli tehtyä palkatta.

Työnteko sinänsä ei ole Halinille uutta. Hän oli 6-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Siitä lähtien hommia on tehty.

 

Videolla Reino Halin kertoo, miten vihta valmistellaan löylyyn. Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

 

Nuoresta kuusenrungosta on hetkessä oksat karsittu, ja Halin kiinnittää latvan tolpanpäähän. Sitten alkaa vääntäminen. Kuusi taipuu solmulle.

Närelenkin teko on vanha taidonäyte: Kuusi taipuu lopulta pitkäksi köydeksi taidolla, ei vain voimalla. Ennen närelenkkejä käytettiin liittämään puomeja yhteen tukkilautan ympärille.

– 3–4 vuotta närelenkki toimii myös ilmapuntarina, joskus pidempäänkin. Säleet etääntyvät toisistaan korkeapaineella.

Vielä närelenkkejä kevyemmin Halin taittelee kuusesta lenkkejä pitämään aitaa kasassa.

Hän antaa tekemälleen kuusiaidalle 50 vuoden takuun. Kahdeksikoksi kierretty kuusi pitää aidan kasassa lujasti. Kuoripuoli jätetään päälle, jotta se ei halkeile.

 

Halinin tehtävä on välittää perinnettä tuleville sukupolville. Halin on järjestänyt 17 vuoden ajan omalla pihallaan Vanhan perinteen päivää. Silloin talkooporukka tulee paikalle ja Halinin itse rakentama parkkipaikka täyttyy vieraista.

Perinteet katoavat nopeasti, mutta toivoakin näkyy tunnelin päässä.

– Viimeisen 10 vuoden ajan nuoriso on alkanut kiinnostua perinteistä, hän kertoo huomanneensa.

Halinin aika ei käy pitkäksi metsässä. Tekemistä riittää ja apua pyydetään.

– Jos tänne tulisi 10 henkeä tekemään 8 tunnin työpäivää, voisi olla että ehtisi levätä. Nytkin on ollut hommaa niin, etten ole kolmeen vuorokauteen ehtinyt sängyssä olemaan.

 

Juttua päivitetty 18.6.2019, julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 23.6.2016.